MTK-Kaakkois-Suomi, MHY-Kymenlaakso ja MTK Metsänomistajat kiittävät mahdollisuudestaan
kommentoida Kotkan akkukennotehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa.

Tutustuttuamme ohjelman asiakirjoihin toteamme seuraavaa:

• Sivulla 25 selostetaan tulevan laitoksen prosessivesien jäähdytystä ja johtamista Kymijokeen. Huomattava osa prosessivesistä oletetaan haihtuvan ilmaan ja vesijäähdytyksessä muodostuvaa jäähdytysvettä on suunnitelmissa johtaa Kymijokeen enintään 35 asteen lämpötilassa.

Miten veden maksimilämpötila 35 astetta voidaan taata, ohjelmassa mainitaan lämpötilan mahdollinen vaihtelu vuodenaikojen mukaan?
Onko ilmajäähdytys (s.96 Ren-Gasin hanke) tässä hankkeessa mahdollinen?

• Sivulla 26 mainitaan jäähdytysvesien mukana johdettava konsentraatti.

Onko konsentraatin vaikutuksista pintavesiin tarkempaa tietoa?

• Sivulla 39 kerrotaan YVA-menettelyn tueksi muodostettavasta seurantaryhmästä.

Tähän ryhmään on aiheellista kutsua mukaan myös maanomistajien edustaja, joko MTK-Kymi-Pyhtäästä ja/tai MHY Kymenlaaksosta (panu.pettinen(at)mhy.fi).

• Sivulla 40 luvataan kohdentaa vaikutusten arviointi merkittäviin ympäristövaikutuksiin.

Vaadimme, että arviointi kohdennetaan myös maa- ja metsätalousalueisiin kohdentuviin vaikutuksiin, esimerkiksi metsäalan poistumiseen metsätalouskäytöstä.

• Sivulla 44 luvataan selvittää jäähdytysvesistä muodostuva lämpökuorma ja vesistövaikutukset Korkeakosken haaraan.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää myös jokeen johdettavan konsentraatin vaikutus pintavesiin.

• Sivulla 52 mainitaan hankealueen maanomistajuus, pieniä alueita on myös yksityisessä omistuksessa.

Onhan yksityisille maanomistajille tiedotettu henkilökohtaisesti hankkeesta?

• Sivulla 67 mainitaan hulevesien johtamisesta läheisiin jokiuomiin.

Onko muuta vaihtoehtoa harkittuu ja mikäli hulevedet johdetaan kyseisiin uomiin, tehdäänkö hulevesien vaikutuksesta arvio, kuinka toiminta vaikuttaa veden laatuun?

Jokivesien ekologinen tila alueella on tällä hetkellä tyydyttävä, tavoitteena on hyvä tila, joka on vaikea saavuttaa jo nykyisellään.

• Sivu 72 jatkaa purkuvesien kuormitusaiheesta. Rakentamisen aikaiset työmaavedet on suunniteltu johdettavaksi lähiojiin ja imeytettäväksi maaperään. Tästä aiheutuu kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Voidaanko työmaa-aikaista vesien johtamista hoitaa toisin?

• Sivulla 82 on maininta luonnonvarojen käytön estymisestä, tarkoittaa mm. maa- ja metsäalan poistumista toimialan käytöstä.

Maanomistajille on neuvoteltava korvaukset menetetystä maa-alueista. Erityisesti metsäalan
väheneminen aiheuttaa hiilivaraston pienenemistä, onko tämä korvattavissa toisaalla?
 

Antti Arminen
Toiminnanjohtaja, MTK-Kaakkois-Suomi
antti.arminen(at)mtk.fi

Panu Pettinen
Johtaja, MHY Kymenlaakso
panu.pettinen(at)mhy.fi

Laura Harjunpää
Juristi, MTK Metsänomistajat
laura.harjunpaa(at)mtk.fi