Heinäkuun lopussa Virolahdelta tehty Suomen ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton löydös muutti tilanteen Kaakkois-Suomessa yhdessä hetkessä. Sen jälkeen olemme eläneet viikkoja, joiden aikana ohjeet, rajoitukset ja tilannekuva ovat muuttuneet välillä enemmän kuin nope-asti.

Alun tiukimpia rajoituksia on jo osittain muutettu ja käytännön ratkaisuja on löytynyt. Samalla uusia tartuntoja on löytynyt luonnonvaraisista villisioista ja tartuntavyöhykkeen ydinaluetta on jouduttu laajentamaan. ASF:ää ei kuitenkaan ole todettu tuotantosioissa. Yksi asia on kuiten-kin tullut viikkojen aikana hyvin selväksi: tämä ei ole vain eläintautikysymys eikä vain sikata-louden asia.

Rajoitusten vaikutukset ulottuvat maatalouteen, metsätalouteen, koneyrittäjiin, kuljetuksiin, yrityksiin ja koko alueen talouteen. Puintien alkaessa suuri huoli kohdistui tartuntavyöhyk-keellä tuotetun viljan käyttöön, vastaanottoon ja markkinoihin. Viljan osalta tilanne on lähte-nyt helpottumaan. Vilja- ja rehualan toimijat seuraavat Ruokaviraston ohjeistusta ja etenevät ymmärrettävästi varovaisesti, mutta markkina on vähitellen avautumassa. Kaikkia ongelmia tämä ei kuitenkaan ratkaise.

Metsätaloudessa vaikutukset ovat edelleen erittäin raskaita. Tartuntavyöhykkeellä metsäta-loustöitä on merkittävästi rajoitettu, ja vaikutukset koskevat tuhansia metsänomistajia sekä alueella toimivia koneyrityksiä.

Ratkaisuja on haettu alusta lähtien

MTK Kaakkois-Suomi on ollut tilanteen ensimmäisistä päivistä lähtien yhteydessä Ruokaviras-toon, maa- ja metsätalousministeriöön, alueellisiin viranomaisiin, kuntiin, kaupunkeihin, yrit-täjäjärjestöihin sekä maa- ja metsätalouden toimijoihin. Olemme vieneet eteenpäin erityisesti viljelijöiden ja metsänomistajien käytännön ongelmia: sadon vastaanottoa ja käyttöä, konei-den liikkumista, metsätalouden rajoituksia, poikkeuslupia sekä rajoituksista aiheutuvia talou-dellisia menetyksiä.

Elokuun alussa MTK Kaakkois-Suomi toimitti maa- ja metsätalousministeriölle, Ruokaviras-tolle ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselle selvityspyynnön tartuntavyöhykkeellä tuote-tun viljan vastaanotosta, varastoinnista ja käytöstä. Taustalla oli hyvin konkreettinen huoli: puinnit olivat alkamassa, mutta viljelijöillä ei ollut varmuutta siitä, minne sato voidaan toimit-taa ja miten sitä voidaan käyttää.

Selvityspyyntö johti osaltaan siihen, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vieraili 17. elokuuta tartuntavyöhykkeellä tutustumassa tilanteeseen. Ministerille, ministeriön ja Ruo-kaviraston edustajille tuotiin suoraan alueelta esille, mitä rajoitukset käytännössä tarkoittavat viljelijöille, metsänomistajille ja yrittäjille. Ministerivierailu toi tärkeän mahdollisuuden saada alueen toimijoiden ääni kuuluviin suoraan sinne, missä ratkaisuja valmistellaan. Sitovia lu-pauksia taloudellisten menetysten korvaamisesta emme kuitenkaan vielä saaneet.

Vierailun ympärillä myös alueellinen yhteistyö tiivistyi entisestään. Kunnat, kaupungit, yrittäjä-järjestöt, maakuntajohto sekä maa- ja metsätalouden ja elinkeinoelämän toimijat ovat yh-dessä rakentaneet tilannekuvaa ja etsineet ratkaisuja. Tässä tilanteessa juuri laaja yhteistyö on ollut yksi tärkeimmistä voimavaroistamme.

Taloudelliset vaikutukset on saatava näkyviksi

Seuraava tärkeä vaihe on saada rajoitusten todelliset taloudelliset vaikutukset mahdollisim-man hyvin päätöksentekijöiden tietoon.

Kaakkois-Suomessa kootaan parhaillaan yhteistä tilannekuvaa ASF vaikutuksista. Tietoa kerä-tään viljelijöiltä, metsätaloudesta, yrityksiltä ja muilta alueen toimijoilta. Maakuntajohtaja Satu Sikasen kautta alueen vaikutustietoa viedään työ- ja elinkeinoministeriöön, jotta Kaak-kois-Suomen tilanne ja syntyvät menetykset ovat mukana valtakunnallisessa valmistelussa ennen hallituksen budjettiriihtä.

Samanaikaisesti MTK tekee valtakunnallista budjettiriihivaikuttamista. MTK ja SLC ovat vaati-neet, että budjettiriihessä varataan riittävät määrärahat ASF ja sen torjumiseksi määrättyjen rajoitusten aiheuttamien kustannusten korvaamiseen. Tätä vaikuttamistyötä jatketaan nyt sekä alueella että valtakunnallisesti.

Kaakkois-Suomi ei saa jäädä yksin

Taudin leviämisen estäminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Ymmärrämme hyvin, miksi rajoituksia tarvitaan, ja on koko suomalaisen sikatalouden ja elintarvikeketjun etu, että ASF saadaan rajattua mahdollisimman pienelle alueelle.

Mutta samalla on pidettävä kiinni toisesta periaatteesta: Kaakkois-Suomen viljelijöitä, met-sänomistajia ja yrittäjiä ei voida jättää yksin kantamaan koko yhteiskunnan hyväksi tehtävän eläintautitorjunnan taloudellisia seurauksia. Tätä viestiä olemme vieneet ja tulemme viemään eteenpäin.

Tilanne ei ratkea muutamassa viikossa. Kokemukset muualta Euroopasta osoittavat, että af-rikkalaisen sikaruton torjunta ja siihen liittyvät rajoitukset voivat olla pitkäkestoisia. Siksi tar-vitsemme paitsi tämän hetken käytännön ratkaisuja myös toimintamalleja, joiden varassa alu-een maa- ja metsätalous sekä yritystoiminta voivat jatkua, jos tilanne pitkittyy.

Paljon on vielä ratkaisematta. Taloudellisten menetysten korvaamisesta ei ole tällä hetkellä sellaista varmuutta, jota alueella tarvittaisiin. Sen eteen tehdään kuitenkin työtä koko ajan – alueella, MTK ja ministeriöiden suuntaan.

MTK Kaakkois-Suomen tehtävä tässä tilanteessa on selvä: pidämme jäsentemme asioita esillä, kokoamme tietoa kentältä, etsimme ratkaisuja yhdessä muiden kanssa ja viemme alu-een viestiä sinne, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään.

Emme voi luvata nopeita ratkaisuja emmekä sitä, että kaikkiin ongelmiin löytyy vastaus heti. Voimme kuitenkin luvata, että jatkamme sitkeästi jäsentemme asioiden esillä pitämistä ja rat-kaisujen hakemista yhdessä muiden kanssa.

Tässä tilanteessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja ennen kaikkea sitä, ettei Kaakkois-Suomen ääni pääse unohtumaan.