4.11. Tiistai   

Matkaan lähdettiin aamuvarhaisella ensimmäisten noustessa bussin kyytiin kolmen aikaan Lappeenrannasta. Lentokentällä oltiin hyvissä ajoin ennen kuutta ja lentokin pääsi ajallaan Brysseliin ennen kymmentä. Brysselin kentältä siirryttiin junalla hotellille, josta siirryttiin kävellen ensimmäiselle vierailulle Euroopan parlamenttiin.

Parlamentin esittelykierros

Vierailun aluksi Elsi Kataisen avustaja Taru Jokinen näytti parlamentin tiloja. Valtavassa rakennuskompleksissa työskentelee ainakin 10 000 henkilöä, mm. 720 meppiä (Euroopan parlamentin jäsen, Member of the European Parliament), heidän avustajansa (1-4 kpl / meppi), tulkit, poliittisten ryhmien työntekijät, valiokuntien sihteerit, turvahenkilöt… Brysselin lisäksi parlamentti kokoontuu 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa Ranskassa. Parlamentin muodostaa 8 poliittista ryhmää sekä sitoutumattomat mepit. Täysistuntosaliin mahtuvat kaikki mepit sekä tulkkien työhuoneet. EU:ssa on 24 virallista kieltä, joten myös tulkkeja on paljon. Pienemmät valiokunnat kokoontuvat noin 50 hlön valiokuntasalissa.

Meppeihin pyritään vaikuttamaan monin eri tavoin. Tämän takia parlamentilla on oma avoimuusrekisteri, johon kerätään tiedot mm. kulkuluvista ja sidosryhmien rahankäytöstä lobbaukseen. Avoimuutta pyritään lisäämään mm. valiokuntakokousten avoimuudella: kuka tahansa voi seurata valiokuntien kokouksia netistä.
Euroopan parlamentin valiokuntien nettisivu: https://www.europarl.europa.eu/committees/fi/home/

Kuvassa täysistuntosali

MEP Elsi Katainen
Elsi Katainen on ollut kohta 8 vuotta meppinä. Hän kuuluu Aluekehittämisen valiokuntaan ja Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan.
Heinäkuussa tullut MFF:n (Multiannual Financial Framework, EU:n monivuotisen rahoituskehys) esitys on leikkaamassa 20 % maatalouden, maaseudun ja aluekehityksen tuista. Turvallisuus- ja puolustussektori vaatii rahaa, joten se otetaan isoimmilta sektoreilta kuten maataloudelta. Edelliseen kauteen verrattuna on kuitenkin aistittavissa ilmapiirin muutos maatalouden tärkeyden ymmärtämisessä, mutta silti esitetään leikkauksia rahoitukseen. Turvallisuuteen ja puolustukseen satsaamista ei voida kuitenkaan kyseenalaistaa. Kokonaisturvallisuus sisältää ruokaturvan ja edellyttää alueiden elinvoimaa.

Aluekehittämisen komissaari kävi vierailulla Lappeenrannassa ja puheiden perusteella hän oli vaikuttunut tilanteesta. Valitettavasti tämä ei ole näkynyt rahoituksessa. Itä-Suomen aluekehitysrahoja on siirretty Naton vastaanottamiseen, mikä on päinvastoin kuin on alun perin puhuttu. Venäjän rajayhteistyörahoistakaan ei ole apua, koska yhteistyötä ei enää ole. Valitettavasti Itä-Suomeen ei ole tulossa uutta rakennerahaa.

Johtokunta kommentoi, että rajaseudun elinvoima ja seudun säilyminen asuttuna on Suomen paras turva. Olisiko mahdollista niputtaa Naton sotilaallinen liikkuvuus yhteen aluekehityksen kanssa? Katainen vastasi, että turvallisuuden nimissä tapahtuu tällä hetkellä paljon asioita mutta ne ovat toisaalta pois esimerkiksi koulutuksen rahoista. Koulutuskin on tärkeä elinvoiman säilyttäjä.

Johtokunta pohti nuorten innostamista maatalousalalle imagotyön kautta. Vaikka maataloudessa ei välttämättä ole suuria tuloja, on työssä paljon muita asioita, joiden takia alalla kannattaa työskennellä. Alasta innostuneiden kykyä tuottaa laadukasta ruokaa ei saa viedä esimerkiksi rajoittamalla liikaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä. EU:n viljelijöistä 12 % on alle 40-vuotiaita, Katainen on keskustellut aiheesta maatalouskomissaari Hansenin kanssa. LUTU oli hyvä järjestelmä mutta vääristi kilpailua sen toimiessa vääränlaisena sosiaalisena tukena. SPV iäkkäänä on eurooppalainen kulttuurikysymys, usealla mepilläkin on maatila. Omistajanvaihdoksia edistäisi markkinoilta saatava parempi hinta tuotteesta sekä ruokaketjun vastuiden ja tulojen tasaaminen. Edellisellä parlamenttikaudella painotus oli vahvasti ekologisessa kestävyydessä, nyt myös muut kestävyyden ulottuvuudet ovat alkaneet saada huomiota.  Valitettavasti maailman poliittinen tilanne vaikuttaa tällä hetkellä vahvimmin päätöksentekoon.

Johtokunta kysyi Kataiselta mikä on paras keino saada Kaakkois-Suomen asioita eteenpäin. Niitä ovat verkostot ja yhteydet eri ihmisiin. On hyvä olla tuttuja mahdollisimman monessa paikassa ja jokaisessa tapaamisessa, niin virallisessa kuin epävirallisessa, välitetyt viestit ovat tärkeitä. Mikäli asiat ovat hankalia, yleensä ei auta/riitä että suomalaiset puhuvat keskenään vaan asioita on vietävä tiedoksi muiden maiden mepeille ja heidän avustajilleen. Tiedon tuomista arvostetaan mutta jos se tulee toiselta poliittiselta toimijalta, sen luotettavuutta joudutaan hyvin tarkasti arvioimaan. Kuitenkin voi olla erittäin vaikuttavaa esittää huoli pienistäkin yksityiskohdista, jos viesti tulee suoraan sektorilta, jota aihe koskettaa. Vaikuttamisessa kannattaa etsitä yhteisiä ongelmia ja tarpeita eri puolilta, eri maitakin myöten.

Johtokunta kommentoi, että CAPin neuvotteluaikaa on jäljellä vielä 2 vuotta, mutta kuulostaa että asialla on jo kiire, koska EU koneisto on niin moninainen. Suomen kansalliset ratkaisut ja linjat tarvitaan pikaisesti. Katainen vastasi, että kaikesta EU:n rahanjaosta tarvitaan kansalliset suunnitelmat, sektorilainsäädäntö tulee vasta sen jälkeen. Hallitus tehnee kansalliset rahoitussuunnitelmat vuoteen 2028 mennessä. Edellisellä kierroksella esitys julkaistiin 2018 ja saatiin valmiiksi 2020. Nyt esitys on tehty 2025 mutta tulossa on mm. Ranskan presidentinvaalit, jonka lopputulos voi vaikuttaa asian etenemiseen. Rahoituskehyksestä tehdään vain yksimielisiä päätöksiä, eli kaikkien on oltava samaa mieltä asiasta. Myös puheenjohtajamaalla on oma vaikutuksensa prosessin etenemiseen, suuremmilla mailla on enemmän resursseja viedä asioita eteenpäin.

Yhteiskuva Elsi Kataisen kanssa

5.11. Keskiviikko
 

MTK:n SCL:n ja Pellervon toimisto

Päivän ensimmäiseen tapaamiseen suunnattiin MTK:n, SLC:n ja Pellervon yhteiselle toimistolle. Toimistolla tavattiin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki, kotieläin- ja osuustoiminta-asiamies Jussi Savander, assistentti Maarit Holma sekä harjoittelija Helka Hypén.

Helka Hypén kertoi harjoittelusta toimistolla. MTK tarjoaa mahdollisuuden 5 kuukautta kestävään harjoitteluun opintojen loppuvaiheessa oleville tai vastavalmistuneille EU-asioista kiinnostuneille. Paikkoja on jaossa yksi keväisin ja yksi syksyisin ja paikkaa voivat hakea kaikki kiinnostuneet. Harjoittelijana pääsee mm. seuraavaan vaikuttamisprosesseja sekä osallistumaan ja järjestämään tapahtumia. Jussi Savander kertoi, että Euroopan komissio valmistelee kotieläinstrategiaa, koska on havahduttu siihen, että Euroopassa on liian vähän kotieläintuotantoa. Komissiossa tehtävän työn tueksi MTK järjesti seminaarin Pohjoismaisesta kotieläintuotannosta. Savander korosti, että viestit suoraan viljelijöiltä aiheeseen liittyen ovat erittäin tervetulleita.

Kuvassa Hanna Leiponen-Syyrakki ja MTK:n vaikuttaminen EU-päätöksentekoon

Hanna Leiponen-Syyrakki kertoi, että MTK:n Brysselin toimiston työntekijät ovat erityisesti EU:n päätöksenteon asiantuntijoita, he tietävät milloin kannattaa vaikuttaa ja miten. Tärkeintä ja tehokkainta on vaikuttaa jo siinä vaiheessa, kun päätöksiä vasta valmistellaan. Brysselin toimiston työntekijöiden tehtävä on paketoida maataloustuottajien ja metsänomistajien kannalta tärkeät asiat kulloiseenkin kontekstiin sopivaksi kokonaisuus ja yhteistyökumppanit huomioiden. Halutut asiat ovat monesti saavutettavissa yhteistyöllä ja on hyvä varmistaa, että haluttu viesti on varmasti mennyt perille. MTK:n toimisto on ollut Brysselissä jo ennen kuin Suomi liittyi EU:hun ja tarjoaa mepeille ja muille päätöksentekijöille luotettavaa tietoa maa- ja metsätaloudesta sekä maaseutuyrittämisestä Suomessa. MTK ei ole ainoa vaikuttaja, vaan Brysselissä toimii 25 000 lobbaria.


Kuvassa EU:n päätöksentekoprosessi. Jokainen ympyrä on potentiaalinen hetki vaikuttaa. Pienten maiden on helpointa vaikuttaa kun prosessi on vasta alkupään ympyröissä.

Copa-Cocega /  Camelia Gyorffy

Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestö Copa-Cogeca edustaa 22 miljoonaa eurooppalaista viljelijää (Copa) ja 20 000 eurooppalaista maatalousosuuskuntaa (Cocega). Se on kaikkien EU:n viljelijöiden asialla, joten yhteisen näkemyksen muodostaminen vaatii yhteisten asioiden tarkastelemista monista eri näkökulmista ja erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Järjestöllä työskentelee 50 henkilöä 4 erilaisessa tiimissä, jotka vaihtavat aktiivisesti tietoa keskenään. Copa-Cocegan päätöksenteko tapahtuu työryhmien (working parties), politiikan koordinointikominteoiden (POCC, Policy Coordination Committees) ja yhteistyön koordinointikomintean (CCC, Co-operative Coordination Committee) kautta. Korkeinta päätösvaltaa käyttää puheenjohtajisto, joka koostuu jäsenjärjestöjen puheenjohtajista. He määrittelevät strategiset suuntaviivat ja poliittiset kannat.

MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Susanna Suonio on aiemmin osallistunut työryhmien toimintaan ja koki että kokouksissa pyritään kuuntelemaan kaikkia ja tekemään kompromisseja yhteisen hyvä eteen, vaikka asioista esiintyisi erilaisia näkemyksiä. Camelia Gyorffy vastasi, että järjestölle on erittäin tärkeää saada tietoa kentältä ja kuulla näkemyksiä suoraan viljelijöiltä, vaikka kaikkien näkemyksiä ei aina voida lopullisessa paperissa ehdottaa/huomioida. MTK hyödyntää vaikuttamistyössään Copa-Cocegan muodostamia näkemyksiä ja liittää niihin suomalaisen tuotannon erityispiirteitä.

Kuvassa Camelia Gyorffy ja Copa-Cocegan 4 tiimiä

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF, Multiannual Financial Framework) suunnitelma on julkaistu ja siinä esitetään leikkauksia maatalouden ja maaseudun rahoitukseen. Rahoituskehyksen yksinkertaistamiselle on huutava tarve, mutta asia tuntuu vain monimutkaistuvan muutos muutokselta. Valitettavasti varmaa on vain se, että muutoksia on tulossa ja viljelijöiden on sopeuduttava niihin.
Gyorffyltä kysyttiin mielipidettä budjetista ja miten valmistelu etenee. Hän vastasi, ettei hänellä ole kristallipalloa, mutta hän otaksuu, että päätös tulee vuoden 2026 lopulla. Tärkeintä on miten asiaan vaikutetaan juuri nyt, ja saadaanko budjettia vielä hieman muutettua. Se vaatii paljon vaikuttamistyötä ja komissio voi silti vielä haluta muuttaa parlamentin muodostamaa kantaa budjetista.

Copa https://copa-cogeca.eu/about-copa 
Cocega https://copa-cogeca.eu/about-cogeca

EU:n rahoitusrakenne kaipaa yksinkertaistamista, tässä tulos selkeyttämisestä.

Kari Valonen / Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa

Suomen pysyvä edustusto Brysselissä on kuin valtionhallinto pienoiskoossa. Suomen edustusto Brysselissä on noin 100 henkilöä, joista 5 tulee MMM:stä. Työskentely edustustossa vaatii, että ollaan jatkuvasti tietoisia, mikä on Suomen kanta eri asioihin, vaikka virallista kantaa ei olisi vielä edes muodostettu. Ns. takataskussa hyvä olla ratkaisumalleja eri tilanteisiin, ja tähän auttaa kentältä saatu palaute. Kokoukset ovat vain hyvin pieni osa työtä, suurempi paino on ”piilotyöllä” eli epävirallisilla tapaamisilla, kaikella viestinnällä ja sattumaltakin tapahtuvilla keskusteluilla.

Johtokunta toi tapaamisen aikana esille, että Itä-Suomen kannalta olisi tärkeää saada turva/rajarahoista osa keskitettyä tie- ja tietoliikenneinfraan. Se palvelee puolustusvoimia sekä paikallisia asukkaita ja yrityksiä, mikä edesauttaa itärajan asutuksen säilyttämistä. Valonen piti tätä hyvänä nostona ja näitä viestejä on jatkuvasti vietävä päättäjille. Suomen hallituksen on ratkaistava kansalliselta osalta missä rahoja tarvitaan ja mihin rahat laitetaan. EU-tasolla uuden rakenteen muodostaminen on vielä kesken eikä tiedetä kuka päättää mistä. Komissio vaatinee enemmän kansallista panosta, mikä johtuu EU:n tulevasta laajenemisesta, kun Ukraina liittyy jäseneksi. Ranskan presidentinvaalit voivat vaikuttaa tähän prosessiin, joten olisi tärkeää saada asia hoidettua ennen vaaleja. Lisäksi puheenjohtajamaalla on vaikutusta asioiden kehittymiseen. Tällä hetkellä asioita vie eteenpäin tehokas Tanska. Kyproksen tulevalla kaudella mietitään ratkaisuja ja on arvoitus miten pienen maan resurssin riittävät asioiden hoitoon. Seuraavana on vuorossa Irlanti, Liettua ja Kreikka. Toki on muistettava, että tämän aikajanan sisällä myös Suomella on todennäköisesti uusi hallitus. Nykyistä CAPia koitetaan vielä muuttaa yksinkertaisemmaksi, tuottajaorganisaatioiden asemaa halutaan vahvistaa ja kitkeä pois epäreiluja kauppatapoja.

Lounastapaaminen MEP Pekka Toveri

Pekka Toveri keskittyy paljon metsäpuolen asioihin mutta myös ruokaturva ja kokonaisturvallisuus ovat hänelle tärkeitä aiheita. Toveri on puheenjohtaja EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa assosiaatiovaliokunnassa ja jäsenenä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnassa sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa. Turvallisuuspuolella tapahtuu tällä hetkellä paljon ja Toveri toimii pääneuvottelijana puolustuspaketin yksinkertaistamisen parissa. Toinen raportoija on Anna-Maja Henriksson, joten tämä asia on hyvin suomalaisten käsissä.

Toverin mielestä ruoka = huoltovarmuus. Pienillä ja keskisuurilla tiloilla on oltava mahdollisuus toimia, jotta huoltovarmuus säilyy ruoantuotannon osalta. Euroopassa lopettaa 800 maatilaa päivässä. CAPissa on otettava kansalliset edut huomioon, vaikka rahat ovatkin tiukalla. Nyt pitäisi keskittyä asioiden vaikuttavuuteen. Maaseudulla on oltava myös muita bisnesmahdollisuuksia kuin maatalous, esimerkiksi biokaasu.

Toverikin toisti jo aikaisemmin kuullun viestin, että vaikuttamisessa on oltava ajoissa liikkeellä. Pienetkin kansalliset erityispiirteet kannattaa tuoda esiin, esimerkiksi muista Euroopan maista ei löydy 600 000 metsänomistajaa. EU on monesti mukava syntipukki ja EU:lla on toimissaan paljon parannettavaa mutta usein vikaa on myös kansallisessa toiminnassa ja lainsäädännössä. Kauppaneuvottelujen suhteen EU:n suurin hyöty jäsenmaille on joukkovoima, sillä se on maailman toisiksi suurin talousalue.

Toverille esitettiin useita itärajaa koskevia kysymyksiä. Lannoitteet ovat osa huoltovarmuutta mutta niitä tuodaan edelleen junilla Venäjältä. Suomeen tarvittaisiin oma ammoniakkitehdas ja rajan läheisyydessä on tärkeä parantaa paikallista infraa. Vaikka puhutaankin sotilasinfrasta, rakennettavat tiet ja viestiyhteydet ovat ennen kaikkea siviilien käytössä ja vasta tarpeen vaatiessa sotilaallisessa käytössä. Infran kunnossapito helpottaa raja-alueiden bisnesmahdollisuuksia, lisää elinvoimaa ja auttaa säilyttämään koko Suomen asuttuna. Länsimainen lainsäädäntö puree itänaapuriin, jos näin oikeasti halutaan, lait ovat muutettavissa takautuvastikin ja muutosprosessi onnistuu jopa päivässä.
Venäjän hybridivaikuttamisesta Toveri on huolissaan, se on harmaata aluetta sodan ja rauhan välimaastossa. Hybridivaikuttaminen uhkaa demokratiaa sisältäpäin esimerkiksi korruption kautta. Digitaloudesta puhutaan paljon mutta koko Euroopan alueella on vielä paljon tekemistä, jotta saadaan toimivat verkot kattamaan koko alue.

Rauno Pekkola (kesk.) ja Pekka Vihtonen (oik.) kiittävät Pekka Toveria vierailun järjestymisestä.

CEJA / Anna van de Moosdijk
CEJA eli Euroopan nuorten viljelijöiden järjestö ajaa nimensä mukaisesti nuorten viljelijöiden asiaa EU:ssa. Sen päätavoitteena on edistää nuorempaa ja innovatiivisempaa maatalousalaa ja luoda hyvät työ- ja elinolosuhteet nuorille, jotka aloittavat maatalouden ja jotka ovat jo "nuoria viljelijöitä".

CEJAan kuuluu 34 jäsenorganisaatiota ja sen työryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Toimintaa ohjaa noin 3-4 vuoden välein päivitettävä CAPiin perustuva linjapaperi. CEJAlla on 5 työntekijää, mutta pienestä koosta huolimatta järjestö on päässyt vaikuttamaan DG AGRIin (Directorate-General for Agriculture and Rural Development, Euroopan komission maatalous- ja maaseutupolitiikasta vastaava pääosasto). CEJAn työryhmiin voi päästä mukaan MTK:n kautta.

CAP on muuttumassa kansallisemmaksi ja CEJA auttaa maita joilla ei ole yhtä vaikuttavaa etujärjestöä kuin Suomen MTK. Osassa Euroopan maita maatalouden edunvalvonta perustuu pelkästään vapaaehtoistyöhön. Johtokunta kertoi CEJAlle huolensa vieraslajeista ja negatiivisesta keskusteluilmapiiristä maa- ja metsätalouden ympärillä. CEJAssa keskustellaan tällä hetkellä enemmän eläintaudeista kuin vieraslajeista mutta viesti luvattiin viedä eteenpäin. Keskusteluilmapiiri vaihtelee eri maissa, van de Moosdijk totesi. Useissa maissa nuoret kokevat viljelijän ammatin kiinnostavaksi, mutta heiltä puuttuu mahdollisuus ostaa tila tai laajentaa tilaansa ostamalla lisää peltoa. Muissa maissa halutaan Suomen mallin mukainen lomitusjärjestelmä. Se on pitkälti kansallista sosiaalipolitiikkaa, johon EU ei halua osallistua, mutta CEJA pyrkii viemään asiaa eteenpäin taloudellisena kysymyksenä: yritystoiminnan on jatkuttava, vaikka yrittäjälle tapahtuisi jotain.
Nuorten viljelijöiden ikäraja 40 vuotta kiinnosti johtokuntaa. Van de Moosdijk totesi iän olevan vaikea kysymys ja siihen liittyy myös kulttuurisia eroja. Monesti Euroopassa viljelijän ura aloitetaan hieman myöhemmällä iällä ja ajatellaan että se jatkuu hautaan asti. Ei osata ajatella, että viljelijäuran jälkeen voisi tehdä jotain muuta.

Henri Hirvikallio, Anna van de Moosdijk, Susanna Suonio ja Mario Béjar Fuentes CEJAn toimistolla

6.11. Torstai

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) / Simo Tiainen
ETSK on järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustava neuvoa-antava elin. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tarkoittaa kaikenlaisia ryhmiä ja organisaatioita, joissa ihmiset toimivat yhdessä. ETSK:ssa on kolme ryhmää: työnantajat, työntekijät sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. ETSK:n edustajakokous koostuu 329 jäsenestä, jotka on nimetty viiden vuoden toimikausille jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella. MTK:lla on ollut jäsen ETSK:ssa Suomen koko EU-historian ajan. Suomalaisjäseniä ETSK:ssa on 9, kukin jäsen kuuluu yhteen komitean kolmesta ryhmästä. Vuodesta 2015 lähtien MTK:n edustajana on toiminut Simo Tiainen.

ETSK toimii periaatteessa samalla tavalla kuin EU:n parlamentti, mutta sen sisällä ei ole puolueita. Euroopan parlamentilla, EU:n neuvostolla ja Euroopan komissiolla on lainsäädäntöön perustuva velvoite kuulla ETSK:ta säätäessään uusia lakeja. ETSK:n vaikutusvalta onkin lausunnontekoprosessissa, sillä valmisteluvaiheessa on tilaisuus tuoda eri näkemykset esiin. Kun ETSK on muodostanut asiasta hyvän kannan ja muotoillut esityksensä hyvin, vaikuttavuus voi olla suuri: parlamentin raportoijat voivat ottaa esityksen suoraan käyttöönsä.

ETSK laatii vuosittain noin 200 lausuntoa, joista vastaa kuusi jaostoa. Näitä ovat INT = yhteismarkkinat, tuotanto ja kulutus; ECO = talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus; REX = ulkosuhteet; TEN = liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta; SOC = Työllisyys, sosiaalialat, kansalaisuus ja NAT = Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö. Lisäksi ETSK:lla on 9 muuta työelintä. Mikäli jaostoissa hyväksytään lausuntoesitys, se on koko ETSK:n yhteinen kanta. Mikäli on erimielisyyksiä, asia ratkaistaan äänestyksellä. Yleensä aihejako on selkeä eri jaostojen välillä, mutta aiheiden jakamisesta voidaan myös sopia. Kun lausunto on hyväksytty, se toimitetaan EU:n toimielimille käsiteltäväksi ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Lausunnon esittelijän tehtävä on esitellä keskeiset päätelmät ja tehdä lausuntoa tunnetuksi unioni-, jäsenvaltio- ja paikallistasolla.

Alustusta ETSK:n toimintaan kattoterassilla. Taustalla vasemmalla parlamentin rakennuksia.

Lounastapaaminen Ilari Havukainen / Kuntaliitto ja Samu Tuominen / EU komissio DG REGIO

Kuntaliiton tehtävä Brysselissä on puuttua lainsäädäntöön, joka koskee kuntia. Lisäksi Brysselissä on myös useiden maakuntien, paitsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson, toimistot. Kuntaliitto tekee yhteistyötä muiden maiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Yhdessä on mahdollista saada aikaan paljon enemmän, vaikka Suomi erottuukin muista maista aktiivisempana EU säädösten toimeenpanijana. Myös kuntaliitto panostaa vaikuttamiseen ennalta sekä yhteistyömahdollisuuksien etsimiseen. Tavoitteet voivat olla samoja, vaikka niitä katsotaan eri näkökulmista. Oman kannan esittäminen selkeästi on ensiarvoisen tärkeää rakentavan keskustelun ja avoimuuden ohella. Jälkikäteen tarvitaan paljon enemmän resursseja vaikuttamiseen ja niitä on vain harvoilla. Kuntaliiton seuraava iso mielenkiinnon kohde on julkiset hankinnat pohjoismaisena yhteistyönä. Hankintojen tekemiseen halutaan lisää osaamista mutta myös joustoa. Hyvä kansallinen esimerkki on Lapin maakunta, jossa saatiin lisättyä lähiruoan käyttöä 14 % taitavalla hankintaosaamisella.
Samu Tuomisen kanssa keskusteltiin mm. koheesiopoliittisesta ohjelmasta ja Aurora-ohjelmasta sekä teiden ylläpidosta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta. 

Lounaalla, pöydän päässä Samu Tuominen

Komisaari Virkkusen kabinetti / Meeri Heinonen

Komissaari Virkkusen kabinettia ja komission toimintaa esitteli poliittinen avustaja Meeri Heinonen. EU:n keskeiset toimielimet ovat Euroopan komissio (valvoo EU:n yhteisiä etuja), Euroopan parlamentti (edustaa EU-maiden kansalaisia) ja Euroopan unionin neuvosto (edustaa EU:n jäsenvaltioiden hallituksia).

EU:ssa on ensimmäistä kertaa komissaari joka vastaa politiikan yksinkertaistamisesta. Tämä tarkoittaa erityisesti raportointivelvoitteen ja päällekkäisyyksien vähentämistä. Komissaari Virkkunen on teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja. Tehtävänkuvaan kuuluu EU:hun kohdistuvien yhä monimuotoisempien turvallisuusuhkien torjuminen sekä ulkorajojen valvonnan ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen. Virkkunen vastaa myös digi- ja kärkiteknologioista, esimerkiksi eurooppalaisten pilvipalvelujen ja tekoälyn vahvistamisesta. Tällä hetkellä pilvipalvelut ja tekoäly tuotetaan Euroopan ulkopuolella, mutta EU:ssa on vahva halu saada eurooppalainen data eurooppalaisten palveluiden hallintaan.

Meeri Heinonen esittelemässä Virkkusen kabinetin toimintaa

7.11. Perjantai

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre, JRC)

Emanuelle Bellan kertoi, että JRC on toisen maailmansodan jälkeen perustettu tutkimuskeskus, jonka historia juontaa hiili- ja terästeollisuuteen. Nykyään JRC tekee tiedettä politiikkaa varten. Sen alaisuudessa tutkitaan erilaisia yhteiskunnan haasteita ja se on julkaissut mm. erilaisia maatalousskenaarioita vuodelle 2040. JRC kerää ja tuottaa dataa monista erilaisista asioista, jotta päätöksenteon tueksi saadaan tutkittua tietoa. Tutkimuksissa asiaa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta, jotta voidaan kattavasti lisätä ymmärrystä aiheesta. Tutkimuksissa saatu tieto yksinkertaistetaan päättäjiä varten. JRC:llä on viisi toimistoa eri maissa ja 2800 työntekijää eri puolilla Eurooppaa. JRC:llä on myös maailman 2. suurin rakennetestauslaboratorio maanjäristyksiä varten. JRC toimii Euroopan komission alaisuudessa ja raportoi toiminnastaan Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille.

JRC:n toimistorakennuksen julkisivua

Greet Maenhout kertoi JRC:n metsäyksikön tutkimuksista, mm. metsien digitaalisesta mallintamisesta. Mallintamisen avulla voidaan selvittää esimerkiksi kirjanpainajatuhojen laajuutta. Francois Kaytakire kertoi ruokaturvayksikön tutkimuksista. Esimerkiksi peltokasvipuolen satoja pyritään ennustamaan erilaisten muuttujien perusteella kuukausittain. Yksikkö tutkii myös CAPin vaikutuksia maisemaan. JRC:llä on vuonna 2024 julkaistu maatalouskäytäntöjen kirjasto (JRC Farming practices Evidence Library).

JRC:n sivut: https://joint-research-centre.ec.europa.eu/
EU:n metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen seurantakeskuksen nettisivu https://forest-observatory.ec.europa.eu/
RC Farming practices Evidence Library  https://datam.jrc.ec.europa.eu/datam/mashup/JRC_FP_EVIDENCE_LIBRARY/index.html

Emanuelle Bellan innostui kiitoslahjaksi annetusta kuvakirjasta. Kirjan kuviin on tallennettu arkipäivän hetkiä johtokunnan ja valtuuskunnan jäsenten maa- ja metsätiloilta.

Lopuksi vielä osallistujien kommentteja matkasta:

"Talous- ja sosiaaliakomitea ja sen kokoopano olivat uusia asia josta en ole aiemmin tiennyt."

"Hyvin tuntuu olevan tiedossa Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Kaakkois- ja Itä-Suomeen. Onnistuimme mielestäni hyvin vahvistamaan tätä käsitystä. Vaikutukset elinkeinoelämään ja sitä kautta alueen elinvoimaan ovat merkittävät. Lupauksia lisäresursseista maaseutualueiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi ei valitettavasti saatu. Kuntien eteen tehtävä työ oli positiivista kuultavaa."

"Ensikertalaiselle Brysselin kävijälle unohtumaton kokemus ja avarsi kyllä omaa ajatusmaailmaa."

"Jäi kuva siitä että kaikkien uusien haasteiden keskellä myös vanhojen teemojen kuten metsäkatoasetuksen ja ennallistamisen eteen tehdään edelleen kovasti töitä. Varmasti iskostettiin huoli teiden huonosta kunnosta kaikille."

"Talous- ja sosiaalikomitea oli vain nimeltä tuttu, JRC ihan vieras. Kataisen ja Toverin näkemykset olivat kiinnostavia, samoin metsäkatoasetuksen toimeenpano tai mahdollinen kaataminen sekä CAPin valmistelutilanne."

"Päätöksentekoprosessi on pitkä ja monisäikeinen. Prosessissa tietysti monia osapuolia ja näkemyksiä eri jäsenmailta. Jollakin tavalla tuli selväksi, että päätöksenteon loppuhetkillä suurilla jäsenmailla on mahdollisuudet muuttaa tai seisauttaa valmisteltu asia. Tätä mahdollisuutta pienillä jäsenmailla ei käytännössä ole. Se tuli selväksi, että Suomen vaikuttamismahdollisuus on juuri kunkin asian alkuvaiheilla. Jäi mieleen Kuntaliiton edustajan kertomana, että pitää olla  valmis hakemaan kompromisseja ja sitä kautta myös kumppaneita."