Millaiseksi arvioitte Etelä-Karjalan aluetalouden tilanteen kehittyvän vuodenvaihteeseen mennessä? (esim. Heikkenevän huomattavasti, heikkenevän hieman, pysyvän ennallaan, paranevan hieman, paranevan huomattavasti). Perustelut?

Arviointi tehty olettaen, ettei tule ns. toista aaltoa. Juuri tällä hetkellä näkymät ovat kohtuullisen hyvät ja perustuvat siihen, että Suomi on jälleen avautumassa. Tilanne tulee tasaantumaan koronakevään jälkeen, mutta kurottavaa jää, ja aluetalous jää selvästi tavanomaista vuotta heikommaksi. Maataloudessa vaikutukset saattavat näkyä viiveellä. Venäläisten turistien paluu ja ostosmatkailun elpyminen - milloin ja missä määrin - jää nähtäväksi. Metsäala yleisesti näyttää selviytyvän paremmin, ellei vientimaissa tapahdu suuria muutoksia. Tuotealoittain on vaihtelua. Tähän toki vaikuttaa muutkin tekijät kuin korona. Toukokuuhun verrattuna tilanne paranee vuodenvaihteeseen mennessä hieman.

Mitä uusia mahdollisuuksia Etelä-Karjalan kannalta olette havainneet koronakriisin aikana?

Digiloikka on otettu. Tämä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi monipaikkaisuudelle ja työn tekemiselle taajamakeskusten ulkopuolella. Samoin koulutukselle ja opiskelulle sekä harrastustoiminnalle, enää ei olla paikkasidonnaisia. Maaseudun yritysten kannalta tämä merkitsee toimintamahdollisuuksien laajenemista. Maa- ja metsätaloudella on mahdollisuus työllistää kotimaista työvoimaa.

Kuvaile Etelä-Karjalan kannalta koronakriisin kriittisimpiä negatiivisia vaikutuksia.

Työttömyyden kasvu ja liikkumisrajoitukset; kärsijöinä erityisesti matkailu, majoitus- ja ravitsemuspalvelut. Koetteli myös maaseudun yrityksiä, rankimmin edellä mainittuja tuotantosuuntia. Maataloudessa aleneva kannattavuus. Elintarvikeketjuun tuleva raha pieneni, tuottajahinnoissa laskua. Kuluttajakäyttäytymisessä tapahtui koronan vaikutuksesta siirtymää peruselintarvikkeisiin. Sen myötä arvo-osien ja lisäarvotuotteiden kysyntä laski, mikä vaikutti laskevasti teollisuuden hintoihin ja edelleen tuottajahintoihin. Osin maaseudun yrityksiä kohtasi käänteinen ongelma, työvoimapula, etenkin puutarha- ja marjatilojen kausityövoima. Riittääkö tekijöitä satokauden loppuun, kun tekijät osittain jo palaamassa takaisin töihin/kouluihin. Tilanne elää vielä, ja lopulliset vaikutukset yritystasolla jäävät nähtäviksi. Metsäteollisuudessa tilanne suhteellisen vakaa, mutta puun tuonti lisääntyi.

Kuvaa tärkeimmät kehittämistoimet (enintään viisi), joita Etelä-Karjalassa tulisi tehdä koronakriisistä selviytymiseksi vuosina 2020–2021? Kuvaa myös, kenen tulisi ottaa vastuu asian eteenpäinviemisestä.

Infra kuntoon. Raaka-aineet lähtevät maalta. Kestävä ja toimiva logistiikka ja infrastruktuuri tukevat kaikkea yrittäjyyttä. Digitaalisuus ja sen tuomat mahdollisuudet käytettävä hyödyksi. Esimerkkinä kiinteiden laajakaistojen kattavuus maakunnassa. Tieverkoston, myös alemman yksityis- ja metsäautoteiden, korjausvelan poistaminen. Vihreän kasvun hyödyntäminen myös yhteisessä tavoitteessa kohti hiilineutraalia maakuntaa. Uusiutuvan energian edistämisohjelma. Etelä-Karjalassa on korkean tason osaamista, maakunta voisi olla edelläkävijä toimintamallien kehittämisessä. Kestävät ja kilpailukykyiset biotalouden ratkaisut, esim. lähiruoka ja puunjalostus, bioenergia ja sen hajautettu sekä keskitetty tuotanto ja käytön lisääminen, raaka-ainemarkkinoiden luominen ja maatilojen sivuvirtojen saaminen liikkeelle. Peltobiomassojen ja lannan sivuvirtojen hyödyntämisen on alkutekijöissään; biokaasun laajamittaisen tuotannon esteenä on sekä kysynnän että tuotannon puute. Kun ei ole kysyntää, ei ole tuotantoa. Puurakentamisohjelma. Hyödynnetään paikallista raaka-ainetta ja sen markkinointia, rakentamisen osaamisessa, puutaloalueita. Muiden biotuotetehtaiden investoinnit ja puutuotteiden innovointi ja käytön edistäminen. Julkisen puurakentamisen edistäminen, halliyms. rakentaminen. Suomen metsäteollisuuden tuotteista syntyy yli 16 miljoonan CO2 tonnin ilmastohyöty vuositasolla, mikä vastaa yli kolmasosaa kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Lähipalveluiden vahvistaminen. Koronan kysyntäshokki kohdistui lähipalveluihin. Matkailun kehittämisohjelman edistäminen. Hajautettujen maakuntien Suomi kunniaan. Kriisitilanteet korostavat hajauttamisen etuja. Maakuntatasolla vahvistettava ja kehitettävä elintarvikeketjua. Tunnistettava alkutuotannon ja teollisuuden merkitys osaamisen säilyttämisessä. Metsäteollisuuden globaalistikin merkittävästä asemasta on huolehdittava, myös hyödyntämällä metsävaroja kestävästi sekä metsien kasvuun panostamalla.

Mitkä ovat organisaationne keskeiset alueeseen kohdistuvat kehitystoimet (enintään viisi), joita suunnittelette toteuttavanne yksin tai yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa koronakriisistä selviytymiseksi vuosina 2020–2021?

Edellisessä kohdassa mainittujen lisäksi: osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyden vahvistaminen. Liiketoimintavalmennus ja markkinointi. Viennin edistämiseen tähtäävät kehittämistoimet.

Mitkä ovat Etelä-Karjalan kehityksen kannalta tärkeimmät edunvalvontaa vaativat asiat vuosina 2020-2021?

Oman alueen yrittäjiä on tuettava. Naapurimaakunnissa vahvaa yrittäjähenkeä, tätä lisää meillekin. Päätöksentekoon mukaan vahvemmin yritysvaikutusten arviointi. Sillä voidaan varmistaa, että päätöksentekijät harkitsevat asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan maakunnan/kunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, harkittava, voiko asiassa toimia toisin. Lisäksi etukäteisarvioinnilla pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset. Parhaiten yritysvaikutusten arviointi onnistuu ottamalla se kiinteäksi osaksi maakunnan päätösten valmistelua.

Maaseutuvaikutusten arviointi päätöksentekoon mukaan. Maaseutuvaikutuksen arviointi on päätöksentekijän avuksi kehitetty työkalu, jonka avulla maaseutunäkökulmaa saadaan sisällytettyä päätöksenteon valmisteluun ja onnistuneiden päätösten tueksi. Maaseudun erityispiirteitä ovat mm. asutuksen väljyys ja välimatkojen pituus. Alueet ovat erilaisia, ja eri hallinnonalojen päätösten seuraukset siten erilaisia maaseudulla ja keskuksissa. Päätösten vaikutuksia maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille ei usein tunnisteta eikä siten osata huomioida.

Maaseudun arvostusta lisätään. Lisätään lähiyritysten tuotteiden ja palveluiden käyttöä maakunnassa. Koskee sekä yksityistä että julkista kulutusta. Suomalaisen Työn Liitto on arvioinut, että lisäämällä kotimaisten tuotteiden/ palveluiden kulutusta kympillä kuussa per kuluttaja, saadaan 10.000 lisätyöpaikkaa valtakunnan tasolla vuodessa. Hankintapolitiikka yrittäjiä kannustavaksi. Julkisia hankintoja tehtäessä kannattaa päätöksiä tehdä siten, että ne vahvistavat aluetaloutta ja maakunnan elinvoimaa. Motivan julkaisema ’Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin’ auttaa julkisia hankintoja tekeviä viranomaisia sekä heitä ohjaavia poliittisia päättäjiä ottamaan huomioon vastuukysymykset elintarvikehankinnoissa.

Kuntaliitto: Maaseutuvaikutusten arviointi

Yrittäjät.fi: Elinvoima hankinnoista

Suomalaisen työn liitto

MTK: Vastuulliset hankinnat

Motiva: Opas edullisiin elintarvikehankintoihin

Millaista toimintakulttuuriin tai esimerkiksi rakenteisiin liittyvää uudistumista Etelä-Karjala tarvitsee kuluvalla vuosikymmenellä? Vapaa sana

Kolmasosa suomalaisista pienyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Maaseudulta löytyy maataloutta, teollisuutta ja monenlaista palvelutuotantoa, metsästä puhumattakaan. Lisäksi kaupunkien läheinen maaseutu on haluttu asuinpaikka. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista asuisi mielellään lähellä kaupunkeja eli palvelujen ulottuvilla, mutta maaseudun rauhassa. Tätä kannattaa hyödyntää, meillä riittää maaseutua. Työvoiman liikkuvuutta tulee edistää. Suunta voi olla myös maaseudulle. Toimivan infran lisäksi ’yrittäjyys edellä’ -asennetta. Yritykset puntaroivat työvoiman saatavuutta investointipäätöksiä tehdessään. Maalla asumista ja työskentelyä sekä investointeja ja rakentamista maaseudulle on kannustettava. Kaavoitus- ja lupa-asioissa muistettava yrittäjyyttä tukeva ja mahdollistava näkökulma.

Vastaajan tiedot: Tuula Dahlman, MTK-Kaakkois-Suomi