Nautakarjataloudesta tulee 60 % Kaakkois-Suomen maatalouden markkinatuloista

Nautakarjataloudessa on ollut ja on edelleen Järvi-Suomen alueen maataloustuotannon selkäranka. Sen osuus maatalouden markkinatuloista vaihtelee 60-80 prosenttiin koko alueen maakunnissa ja keskiarvo on edelleen 75 % paikkeilla. Samalla nautakarjataloudessa on alueen kasvinviljelytilojen keskeinen markkina. Nautojen pysyminen alueella on tärkeää myös alan jalostuksen säilymiselle, joka muilta osin on jo siirtynyt pois alueelta.

Alueen maatalouden kannattavuus heikkoa ja tiloilla koetaan tulevaisuus epävarmana

Järvi-Suomessa pystytään kestävään ja tehokkaaseen nautakarjatuotantoon, mutta suurimpien yksiköiden perustamista rajoittaa peltojen hajanaisuus ja pitkät etäisyydet. Investointeja ovat lisäksi rajoittaneet rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat sekä alan yleinen heikko kannattavuus ja näistä seuraava epävarmuus tulevasta. Rahoituksen saamisessa ongelmaksi muodostuvat pellon hinnasta ja tuotantorakennusten heikoista jälkimarkkinoista johtuvat alhaiset vakuusarvot. Toisaalta alueelle olisi mahdollista investoida järkevästi ja kestävästi juuri kohtuullisen pellon hinnan ja pienemmän ympäristökuormituksen vuoksi.

Luomussa ja puutarhatuotannossa mahdollisuuksia

Luomutuotanto on yksi alueen vahvuuksista yhdessä vahvan puutarhatuotannon kanssa. Luomupinta-alan osuus on keskimäärin 17 % kokonaispeltoalasta, mikä on noin kolmanneksen suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Niin luomu- kuin puutarhatuotteiden markkinat ovat kuitenkin rajalliset ja lisäys tuotannossa on tehtävä markkinakehitystä seuraten. Samalla pitää panostaa jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen.

Hajautettu, monialainen tuotanto, ruokaturva ja huoltovarmuus

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2027 (CAP27), josta juuri nyt neuvotellaan Brysselissä, painottaa hajautettua ja kestävää tuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Näihin tavoitteisiin Kaakkois-Suomi ja laajemmin koko Järvi-Suomi on valmis vastaamaan. Ilman Järvi-Suomea ruokaturvaa ja huoltovarmuutta ei voida Suomessa varmistaa. Tämä edellyttää, että CAP -ohjelmassa huomioidaan alueen ominaispiirteet. Ohjelman on mahdollistettava tehokkaan perusmaatalouden ohella monialaisuuteen perustuvien maatilayritysten tulevaisuus.

Toimenpiteinä ohjelmassa pitää olla korotetut investointituet erityisesti nuorille ja yhteisyrityksille sekä aktiiviviljelijän määritelmän joustavoittaminen monialaisille tiloille. Jälkimmäinen auttaa myös sukupolvenvaihdoksien toteutusta, kun kannattavuusvaatimus voidaan koota useasta eri lähteestä.

Perusmaatalouteen panostavat tilat tarvitsevat myös kumppaneiksi erityyppisiä tiloja, joiden kanssa voivat tehdä yhteistyötä. Tämä tukee myös laajemmin Järvi-Suomen alueen maaseudun elinvoimaisuutta.

Aktiiviviljelijän määrittelyllä ja myös muilla tavoin on ohjattava maatalouden tukipolitiikkaa suuntaan, joka nykyistä paremmin tukee ruoan tuottamista.

Huoli jalostavasta teollisuudesta

Toimenpiteiden pitää ulottua myös jalostavaan teollisuuteen esimerkiksi kuljetus-, investointi- ja kehittämistukien sekä koulutuksen kautta. Tarvitaan sekä nykyisen jalostuksen turvaavia toimia että panostusta paikalliseen jalostukseen erityisesti leipäviljoissa ja erikoisviljelyssä.

Järvi-Suomen ilmasto- ja ympäristöohjelma (2019) luo hyvän pohjan edistää näiden alojen kehitystä ja yritystoimintaa. Haluamme alueelle sille kuuluvan osuuden tulevan CAP-kauden rahoituksesta, jossa samalla korjataan nykyiselle ohjelmakaudelle tehdyt leikkaukset ympäristökorvaukseen.

Toinen hyvä pohja alueen ohjelmalle ovat maakunnalliset CAP27 -maaseutuohjelmat. Näiden pohjalta on mahdollista koota yhdessä sidosryhmien kanssa toimiva ja tehokas työkalu alueen kehittämiseen.

Kaakkois-Suomi, laajemmin koko Järvi-Suomi, haluaa jatkossakin tehdä oman osuutensa kotimaisessa ruuan tuotannossa kestävästi ja alueen ominaispiirteet huomioiden. Maataloutta pitää pystyä harjoittamaan koko Euroopassa ja niin myös koko Suomessa.

MTK-Kaakkois-Suomi ry

Tuula Dahlman                                      Matti Seitsonen
toiminnanjohtaja                                   puheenjohtaja
 

sekä muut Järvi-Suomen MTK-liitot:

MTK-Etelä-Savo ry

MTK-Keski-Suomi ry

MTK-Pohjois-Karjala ry

MTK-Pohjois-Savo ry

Etelä-Saimaa uutisoi kannanotosta 10.6.2021