Kesä 2026 on ollut sääolosuhteiltaan hyvin vaihteleva Kaakkois-Suomessa. Erityisesti sateiden kuuroluoteisuus ja suuret, jopa saman kylän sisällä vaihtelevat erot sademäärissä ovat saaneet viljelijät joko myhäilemään tyytyväisyyttä komeiden kasvustojen äärellä tai huokailemaan toivottomuutta veteen hukkuvien peltojen partaalla. Liiasta helteestä pellot eivät ole kärsineet, mutta lämpöä on kuitenkin ollut riittävästi ja korjatut säilörehusadot ovat olleet todella runsaita.

Muita viljelyyn liittyviä havaintoja on ollut selvästi lisääntynyt rehuherneen viljely, jolla vastataan kotimaisen rehuvalkuaisen krooniseen pulaan. Ainakin tähän asti kasvuolosuhteetkin ovat olleet herneelle otolliset eikä laossa olevia kasvustoja ole näkynyt juuri missään. Myös kuituhampun lisääntynyt viljely tuo vaihtelevuutta peltomaisemaan, joskin saa muutamat ohikulkijat kohottelemaan kulmiaan kasvilajin tunnistaessaan. Kotikylällä näkyy jo melkein valmista luomuruista, joten ensimmäiset puimurit taidetaan ajaa konehalleista ulos jo lähiaikoina.

Toisaalta ajellessani kesäisillä reissuilla ympäri Suomea on ollut myös havaittavissa entistä enemmän peltolohkoja, jotka ovat viljelyn ulkopuolella erilaisista syistä. Yksi on tietysti juuri se josta toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kertoi Ylen Aamu lähetyksessä: kustannusten takia tuotantopanosten ostossa on ollut pakko säästää ja osa pelloista on jätetty kylvämättä. Nykyisen kaltaisessa viljan heikossa markkinatilanteessa tämä on varmasti monessa kohtaa viisasta eikä onneksi vielä uhkaa maamme huoltovarmuutta. Toivottavasti eurooppalainen lannoitetuotanto saadaan nopeasti käyntiin ja myös erilaisia turvallisia kiertolannoitteita markkinoille, jolloin riippuvuutemme Venäjän ja Lähi-Idän raaka-aineista vähenee. MTK kartoittaa parhaillaan kierrätysravinteiden käyttömahdollisuuksia maatiloilla viljelijöille suunnatussa kyselyssä, joka löytyy järjestön nettisivuilta. Joka tapauksessa vanha viisaus ” viljele sitä mille on markkinoita” on tässä tilanteessa edelleen tärkeä.

Monet useana vuonna viljelemättä jääneet pellot ovat kuitenkin osoittautuneet tämän vuoden suotuisissa sääolosuhteissa varsinaisiksi maiseman kaunistuksiksi ja monimuotoisuuskohteiksi kun toinen toistaan kauniimmat luonnonkukat ovat vallanneet alaa ja saaneet pellot näyttämään kukkaniityiltä. Kuivan ja viileän kevään johdosta meidän alueella pörriäisiä ja muita lentäviä ötököitä on tavallista vähemmän, mutta niillä jotka täällä lentävät on hyvät olosuhteet. Sen sijaan raportit Keski-Suomesta ja sitä pohjoisemmasta kertovat erittäin runsaista ötökkämääristä ja radiossa haastateltu biologi arveli, että muutama hellepäivä voi tuoda runsaasti verenimijöitä ja muuta pikkuväkeä myös eteläiseen ilmatilaan. Toisaalta EU:n juuri julkaisema kotieläinstrategia painottaa kotieläinten merkitystä viljeltyjen peltojen monimuotoisuuden säilyttäjänä. Nykyään monenlaiset laidunkasviseokset osaltaan auttavat tässä tavoitteessa, kun laitumilla nähdään entistä enemmän kukkivia viljelykasveja kuten erilaisia apiloita ja virnoja tai korkealle kohoavaa sinikukkaista sikuria. Toki näiden seosten myyjillä on suuri vastuu siinä, ettei siemenseoksissa levitetä uusia rikkakasveja pelloillemme.

Yhteiskunnassa vilkkaana käyvään luonnon monimuotoisuuskeskusteluun löytyy vastauksia ja tietoa MTK:n Luonnonmonimuotoisuuden tiekartasta, joka tehtiin ja julkaistiin vuonna 2024 MTK:n, SLC:n ja useiden tutkimuslaitosten yhteistyönä.

Seuraava erittäin suuri ja jäsenistölle tärkeä kokonaisuus on EU:n ennallistamissuunnitelma ja sen kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan paljon suomalaiseen metsätalouteen, mutta nykyinen versio on erittäin kohtalokas turvepelloille ja niiden viljelymahdollisuuksille tulevaisuudessa. Tällä hetkellä polttavin kysymys on turvepeltojen määrittely, jonka osalta MTK:lla ja ministeriöillä on suuri käsitysero siitä, kuinka paljon pitää olla turvetta ennen kuin pelto täyttää turvemaan kriteerit. Keskusliiton toimihenkilöt valmistelevat parhaillaan yhdessä johtokunnan kanssa lausuntokokonaisuutta ennallistamissuunnitelmasta, sillä se on yksi tämän vuosikymmenen suurimmista maa- ja metsätalouden tulevaisuuteen ja kannattavuuteen vaikuttava tekijöistä Suomessa. Samaan aikaan kannustamme edelleen europarlamentaarikkojamme taistelemaan ennallistamissuunnitelman kaatamisen puolesta Brysselissä.

MTK:n johtokunnan työtä rytmittää tänä vuonna myös uuden CAP-ohjelman valmistelu sekä järjestöuudistus. Uuden Capin on taas kerran luvattu tuovan säätelyn ja tukien yksinkertaistamista, mutta valmistelu ei mielestäni anna minkäänlaisia viiteitä tästä. Siksi pidänkin ensisijaisena tavoitteena tukitasojen säilyttämistä ja taistelua EU:n ja kansallisen tukipaketin riittävästä koosta.

Järjestöuudistuksen tavoitteena on lyhyesti sanottuna tehostaa keskusliiton luottamusorganisaation toimintaa ja karsia kustannuksia vastaamaan vähenevää tilamäärää. Toisaalta luulen, että eritasoisia luottamushenkilöpaikkoja riittää edelleen kaikille halukkaille ja rohkaisen jäseniä tulemaan mukaan oman tuottajayhdistyksen toimintaan, joka on tie edunvalvonnan seuraaville tasoille.

Tällä hetkellä paras ja nopein tapa saada tietoa MTK:n ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja koulutuksista on MTK-appi, jonka tapahtumat- sivulta näkee nyt nopeasti juuri oman alueen tapahtumat. Muita sivuja selaamalla voi kuunnella menneitä etäkoulutuksia vaikka työn ohessa tai ilmoittautua tuleviin koulutuksiin, joista seuraavassa keskitytään viljelijän oikeuksiin tarkastustilanteessa.

Näillä terveisillä toivotan teille kaikille oikein hyvää ja aurinkoista sadonkorjuukautta!

Olkaahan yhteyksissä!
Terveisin Riitta Torikka, MTK:n johtokunnan jäsen
riitta.torikka(at)mtk.fi, p. 050 5410 411

Johtokunnan terveiset 7/2026: Olli Marttila
Johtokunnan terveiset 9/2026: