Luonnonvarakeskuksen tuoreimman hirvikanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomen hirvikanta on keskeisillä hirvitalousalueilla (KAS1-3) 3,7–3,8 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Kun huomioimme, että Luke on säännöllisesti korjannut vuoden kuluttua taannehtivasti näitä lukuja tyypillisesti 0,3–0,6 yksilöä/1000 ha ylöspäin, on Kaakkois-Suomen hirvikanta ollut vuodesta 2015 alkaen pysyvästi ja selkeästi tason 4,0/1000 ha yläpuolella ja sama tilanne jatkuu edelleen. Muualla itäisen Metsä-Suomen alueella hirvikannan tyypillinen taso on ratkaisevasti alempi, noin 3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Maanomistajien ja viranomaisten kriittisistä viesteistä huolimatta kanta on jatkuvasti hyvin kaukana Kaakkois-Suomen riistaneuvoston asettamasta kantatavoitteesta 2,7–3,2 hirveä/1000 ha.

Luonnonvarakeskuksen tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hirvet ovat vaurioittaneet lievästi tai vakavasti mäntyvaltaisista taimikoista Etelä-Karjalassa 47 % ja Kymenlaaksossa 43 %. Esimerkiksi Kymenlaaksossa vaurioituneet taimikot edustavat 5,4 % maakunnan metsämaan pinta-alasta, kun vastaava osuus esimerkiksi naapurimaakunnassa Etelä-Savossa on 1,2 %.

Korkea hirvivahinkoriski käytännössä estää koivunviljelyn ja vaikeuttaa merkittävästi männyn uudistamista. Tämä on ohjannut kuusen istutusta liian karuille kasvupaikoille. Sopimattomasta puulajista aiheutuvat suorat kasvutappiot ovat merkittäviä metsänomistajille. Tämän lisäksi vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat merkittäviä. Kuivempien kasvupaikkojen kuusikot joutuvat ilmaston lämmetessä ensimmäisinä vaikeuksiin ja hyönteistuhojen riski on suuri. Nyt olisi välttämätöntä, että metsät pystytään jatkossa kasvattamaan terveinä sekametsinä lisäten lehtipuiden osuutta. Nykyisellä Kaakkois-Suomen hirvikannalla tämä ei ole kuitenkaan käytännön metsätaloudessa mahdollista.

Tulevalla metsästyskaudella merkittävä hirvikannanleikkaus on Kaakkois-Suomessa välttämätöntä. Yleisen kannanleikkauksen lisäksi hirvivahinkojen vähentäminen edellyttää hirvitihentymien huomiointia metsästyksen kohdentamisessa. Kaatolupien käytössä on välttämätöntä hyväksyä periaate, jonka mukaan kaikilla seuroilla ei ole täsmälleen samat kaatolupamäärät/pinta-ala.

Esitämme, että Kaakkois-Suomen riistaneuvosto keskittyy välittömästi vaikuttavien ratkaisujen hakuun tilanteen korjaamiseksi ja laatii erillisen toimenpideohjelman. Nyt on käynyt selväksi, että pelkästään nykyisellä toimintamallilla tilannetta ei saada korjattua. Jotakin uutta ja lisää on Kaakkois-Suomessa tehtävä. Riistahallinnon vuorovaikutteista viestintää riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen suuntaan on lisättävä. Esitämme myös, että paikallistasolla riistanhoitoyhdistyksissä tilannetta käsitellään aiempaa perusteellisemmin yhdessä metsästysseurojen, maanomistajien ja sidosryhmien edustajien kanssa. Vuodesta toiseen tapahtuva tilanteen päivittely tulee saada muuttumaan käytäntöjä kehittäviksi toimenpiteiksi.

Kouvolassa 16.3.2023

Lisätietoja tästä antavat:

Riitta Torikka, MTK-Kaakkois-Suomen johtokunnan jäsen ja Mhy Kymenlaakson hallituksen jäsen
puh. 050 541 0411
riitta.torikka(at)mhy.fi

Lari Koskiaho, Mhy Kaakon pj.
puh. 040 533 0650
koskiahon(at)gmail.com

Kaakkois-Suomen metsävaliokunta edustaa kaikkia alueen neljää metsänhoitoyhdistystä (Etelä-Karjala, Kaakko, Kymenlaakso ja Mänty-Saimaa) sekä alueen tuottajaliittoa MTK-Kaakkois-Suomea. Metsävaliokunta seuraa ja valvoo yhteisiä edunvalvonnallisia asioita ja vaikuttaa osaltaan metsätalouden harjoittamisen edellytysten turvaamiseen.