Alueiden kehittämisessä Suomi uhkaa jakautua yhä jyrkemmin kahteen kastiin kehittämisresurssien jaossa

EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen maakuntakohtainen jako jakaa maamme Itä- ja Pohjois-Suomeen ja Etelä- ja Länsi-Suomeen. Näiden kahden alueen välillä on rahoituksessa kohtuuttoman suuri ero. Esimerkiksi Etelä-Karjalan, joka sijaitsee tässä luokituksessa Etelä-Suomessa, saama rahoitus (euroa per asukas) on noin viidesosa Itä- ja Pohjois-Suomeen kuuluvan naapurimaakunnan, Etelä-Savon, vastaavasta.

Tämä ei ole perusteltua, tasapuolista eikä oikeudenmukaista. Vaikuttavuus, asiakasvirrat, ja tulokset ovat tekijöitä, jotka pitäisi jatkossa huomioida aiempaa vahvemmin päätöksenteossa. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toimeenpantaessa tulisi tukea antaa osaamiseen, innovaatioihin ja uuden liiketoiminnan potentiaaliin. Koulutus on tässä avainasemassa ja alueellinen kytkös korkeakoulujen sijaintiin tärkeää. Tavoite hiilineutraalista Suomesta on kova ja vähähiilisyyttä painotetaan tulevissa EU-ohjelmissa vahvasti. Esimerkiksi EAKR:n rahoituksesta 35 prosenttia tullaan kohdentamaan vähähiilisyyttä tukeviin toimiin.

EU takaa Itä- ja Pohjois-Suomelle oman harvan asutuksen erillisrahoituksen, joka on suuruusluokkaa 400 miljoonaa euroa yhteensä noin 1,8 miljardin euron potista. Viime kesän EU-huippukokouksessa tuli harvan asutuksen erillisrahoitukseen merkittävä ns. kirjekuoriraha. Tämä rahakin kohdennettiin vain Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Eteläisten MTK-liittojen kanta on, että kansantaloudellisesti olisi viisasta tasapainottaa nykyistä alueiden välistä jyrkkää kuilua sekä lisätä kehittämisresursseja alueille, joilla yrittäjien saama tuki on tällä hetkellä kohtuuttomasti alhaisempi kuin toisilla alueilla. Tulevaisuudessa alueitten vahvuudet tulisi myös huomioida paremmin ja varoja lisätä alueille, missä on kierto- ja biotalouden asiantuntemusta. Mielestämme nykyinen maakuntajako on perusteena eteläisen ja läntisen Suomen yrittäjiä ja asukkaita syrjivä ja keinotekoinen. Samalla olemme erittäin huolestuneita myös tulevan maaseutuohjelmarahoituksen kohdentumisesta. Samaa kahtiajakoa Suomen sisällä ei tarvita maaseutualueillakaan.

(*MTK:n eteläisten liittojen eli MTK-Kaakkois-Suomen, MTK-Hämeen, MTK-Uusimaan sekä ruotsinkielisen sisarjärjestön SLC Nylandin yhteinen elinkeinovaliokunta tekee alueellaan elinkeino- ja yrityspolitiikan sekä alue- ja maaseutupolitiikan edunvalvontaa.

Lisätietoja:
MTK:n eteläisen elinkeinovaliokunnan pj. Rauno Pekkola, MTK-Kaakkois-Suomi, puh. 040 7014 226 sekä sihteeri Päivi Rönni, MTK-Häme, puh. 040 5634 074
MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman, puh. 040 8474 277