Kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa pitää huomioida koko ruokajärjestelmä. Meillä maatalouden tuotantopanokset käytetään tehokkaasti lopputuotteisiin, kun eläinten perinnöllinen aines, ruokinta ja hoito ovat huipputasoa.

Suomessa ovat maailman parhaat vesivarat ja runsaasti peltoalaa lannan ravinteiden hyödyntämiseen. Jokaista suomalaista kohti on käytettävissä vuodessa 2 000 kuutiota makeaa vettä, josta käytämme vain noin kaksi prosenttia.

Laiduntava lehmä on raivaussahan ohella parhaita luonnonhoitajia.

Ruoantuotannon osalta maaperän mahdollisuudet hiilensidontaan on keskeinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään. Nurmi monipuolistaa viljelykiertoja sekä ylläpitää maaperän laatua ja hiilensidontaa.

Naudalla ja nurmella on Suomessa kohtalonyhteys, joka ylläpitää laajasti luonnon monimuotoisuutta linnuista kasvillisuuteen. Laiduntava lehmä on raivaussahan ohella parhaita luonnonhoitajia. Nauta on siitä hieno eläin, että se pystyy muuttamaan ihmisille kelpaavaksi ruoaksi nurmea ja kuituja, joita emme itse pysty syömään. Mikäli tämä ravinto otetaan ruokajärjestelmästä pois, olemme entistä pahemmin tuontiruoan varassa.

Märehtijät tuottavat metaania, jonka ne poistavat pötsistä röyhtäilemällä. Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Kotieläintuotanto on myös tärkeä osa kiertotaloutta. Lanta ja nurmi ovat vaihtoehto fossiilitaloudelle bioenergian ja kierrätyslannoitteiden muodossa.

Lisäksi tulee muistaa kotieläintuotteiden ravitsemukselliset vahvuudet. Näitä ovat muun muassa proteiinit, rauta, sinkki ja seleeni sekä B-ryhmän vitamiinit, joista merkittävän osan saamme kotieläintuotteista.

Nautojen määrä on Suomessa puolittunut 1950-luvulta. Samassa ajassa niiden tuottamat kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 34 prosenttia ja autojen määrä tuhatkertaistunut.

Kotieläintuotteita korvaavia elintarvikkeita tulee markkinoille tasaiseen tahtiin ja kasvisruoan kulutus lisääntyy. Ne ovat kuluttajien omien päätösten ja valintojen seurausta. Hallinnollisia päätöksiä kuluttajien ohjaamiseksi ei tarvita.

Vesa Kallio,

toiminnanjohtaja, MTK-Etelä-Savo

Tuula Dahlman,

toiminnanjohtaja, MTK-Kaakkois-Suomi

Teksti julkaistu 1.11.2019 Etelä-Saimaassa https://esaimaa.fi/mielipide/lukijalta/f269d642-aa70-4056-b624-020b87fbb518