null Lausunto Korvenkylän osayleiskaavasta 2030

Ajankohtaista

Lausunto Korvenkylän osayleiskaavasta 2030

6.7.2021

Lausunto 1.7.2021

Kuva: Roosa Kehrävuo
Kuva: Roosa Kehrävuo

Yleistä
Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto vireillä olevasta Korvenkylän osayleiskaavasta. Haluamme korostaa seuraavia kirjauksia maankäyttö- ja rakennuslaista koskien yleiskaavan tarkoitusta:

  • Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen
  • Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

Toteamme positiivisena asiana, että maa- ja metsätalousyrittäjät sekä maanomistajat on otettu huomioon Korvenkylän osayleiskaavan suunnittelussa. Keskeisissä tavoitteissa todetaan ”maa- ja metsätalouden edellytysten turvaaminen”. On hyvä, että maa- ja metsätalousyrittäjien elinkeinon turvaaminen alueella on nostettu yhdeksi painopisteeksi. Toteamme, että myös maakuntakaavan tavoitteissa on mainittu elinvoimainen maaseutu. Elinvoimaisen maaseudun kivijalkana on kannattava ja kehittyvä maa- ja metsätalous.


Maa- ja metsätalousyrittäjien toimintaympäristön turvaamiseen liittyen on kaavaratkaisussa pyritty säilyttämään maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet ja sijoittamaan uudisrakentaminen muille alueille. Edellytysten maa- ja metsätalouden harjoittamiseen suunnittelualueella pitääkin säilyä myös tulevaisuudessa.


Seuraavassa yksityiskohtaisia huomioitamme Korvenkylän osayleiskaavasta 2030:

Kappaleessa 4.3. mainitaan: ”Luonnonympäristön arvokohteiden säilyttäminen turvataan sekä viher- ja suojaviheralueita koskevilla varauksilla että kohdekohtaisilla suojelumerkinnöillä. Ekologisten käytävien ja viheryhteyksien säilyminen turvataan.” Kohdassa 6.3.1. on maininta: ”Lisäksi viheryhteystarve merkintää on käytetty yhdistämään vt6:n pohjois- ja eteläpuoliset maa- ja metsätalousalueet sekä radan pohjois- ja eteläpuoliset alueet. Nämä muodostavat yhtenäisen viheralueverkoston ja toimivat samalla ekologisina käytävinä.” Kohdassa 8.4.1 todetaan luontokohteista: ”Muilta osin luontokohteet sijoittuvat kaavan viheralueille (VL, VU ja EV) tai maa- ja metsätalousalueille.” Yleisesti korostamme, että kaavoitus ei ole suojelua ohjaava väline. Omaisuuden käytölle asettavien rajoitusten pitää perustua lakiin ja niistä pitää saada asianmukaiset korvaukset. Kaavoituksella ei voida esimerkiksi luoda maanomistajille velvoitetta toteuttaa tiettyjä luonnonsuojelullisia ratkaisuja maillaan.


Kohdassa 6.1. on seuraava maininta: ”Taajaman tulevia laajenemistarpeita varten on osoitettu yksi pientalovaltaisen asuinalueen reservialue. Tämä alue säilyy maa- ja metsätalouskäytössä ennen sen ottamista asuinkäyttöön.” Asiayhteydestä ei käy ilmi, miten tilanne hoituu sen jälkeen, kun alue otetaan asuinkäyttöön. Kohdassa 6.2.2. mainitaan: ”Alue on lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa ja sen toteutuminen on sidoksissa kunnan maanomistuksen kehitykseen.” Kohta 6.2.3: ”Pientaloasumisen reservialue (AP/res) on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunalle sijoittuva alue, joka toteutuu mahdollisesti tavoitevuoden 2030 jälkeen. Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja Lappeenrannan Energian vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen ulkopuolella. AP/res-alue sijoittuu Luukanpellon talon ympärille Hiekkapeltoon.” Asiakirjassa on muitakin mainintoja maankäytön mahdollisesta muuttumisesta maa- ja metsätilojen osalta. Esimerkiksi Maali -alue (Luo-2) on merkintä, joka saattaa aiheuttaa rajoituksia maanomistajalle ja elinkeinonharjoittamiselle. Yleisesti toteamme, että mikäli alueiden käyttöä rajoitetaan tai poistetaan maa- ja metsätalouskäytöstä, tulee menettelystä ja mahdollisista korvauksista sopia maa- ja metsätalouden harjoittajan ja maanomistajan kanssa.


Kappaleessa 6.9. kuvataan kulttuuriperintöä ja mainitaan seuraavaa: ”Suunnittelualueen merkittävimmät maatalouden synnyttämät kulttuurimaisemat sijoittuvat Salpausselän eteläpuolisille peltoalueille Mannerintien ja valtatie 6:n välille sekä Imatranväylän eteläpuolelle. Kyseiset alueet on huomioitu kaavassa merkitsemällä ne maa- ja metsätalousvaltaisena
alueina (M-6) sekä maisemallisesti arvokkaina peltoalueina (MA). Luukanpellon alue on merkitty pientalovaltaisen asumisen reservialueeksi (AP/res), jolla maatalouskäyttö voi jatkua toistaiseksi.” Asiakirjasta ei käy ilmi, mitä määrittely ’toistaiseksi’ tarkoittaa. Viittaamme tässä yhteydessä edellä lausumaamme sopimisesta ja asianmukaisista korvauksista.


Toteamme, että reservimerkinnät voivat olla elinkeinonharjoittajien kannalta haitallisia, sillä niillä on huomattava epävarmuutta luova vaikutus. Ko. merkinnät voivat hidastaa tai kokonaan jäädyttää tilan ja tuotannon kehittämistä ja investointeja ja siksi niistä on sovittava maanomistajan kanssa.


Vaikutusarvioinnissa (8.4.2.) todetaan maanviljelyn toimintaedellytysten näkökulmasta: ”Maanviljelyn harjoittamisen näkökulmasta vanhat tilakeskukset on yleiskaavan maankäyttöratkaisuissa otettu huomioon, mutta toteutuessaan uusi vt 6:n rinnakkaistie aiheuttaa jossain määrin peltojen pirstoutumista. Kokonaisuutena maanviljelyn harjoittamisedellytykset kuitenkin säilyvät.” Valtatie 6:n rinnakkaistien toteutuessa yksittäisen maa- ja metsätalousyrittäjän elinkeinon toimintaympäristö pitää ottaa huomioon ennakoivasti, jotta rinnakkaistien toteutuminen ei aiheuta elinkeinonharjoittajille merkittävää haittaa. Suunnitellun tielinjauksen taloudelliset vaikutukset osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa mainituille peltolohkoille on syytä selvittää tai vaihtoehtoisesti selvittää toinen linjaus tieosuuksille. Mikäli edellä mainittu toimenpide ei onnistu, maanomistajien kuuluu saada menetetystä maasta ja elinkeinonharjoittamiselle aiheutuvista menetyksistä käypä korvaus.


Vaikutusarvioinnissa todetaan myös, että ”suunnittelualueella toimii 4-5 aktiivista maatilaa, jotka ovat suuntautuneet kasvinviljelyyn. Yleiskaavan myötä lähes kaikkien aktiivitilojen peltoalat supistuvat. Pääosa viljelyskäytöstä poistuvista pelloista sijoittuu vähittäiskaupan suuryksikön, toimitilarakennusten ja asumisen reservialueille. Näin ollen peltojen viljelyä voidaan jatkaa alueilla toistaiseksi. Koska yleiskaavan toteutumisaika on 10 vuotta ja enemmänkin, on tiloilla aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Kaavan vaikutuksia ei minkään tilan osalta voida pitää kohtuuttomina.” Kuten mainitsimme tämän lausunnon alussa, ei yleiskaava saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaava tulee aiheuttamaan haittaa maatiloille peltolohkojen supistumisen muodossa. Ennakointi ja yhteistyö tässä vaiheessa on tarpeen ja näille 4-5 maatilalle, joita peltopinta-alojen pieneneminen koskee, on saatettava riittävä mahdollisuus tuoda mielipiteensä ilmaistuksi tässä asiassa. Mainittu 10 vuotta on maa- ja metsätaloudessa lyhyt aika. Esitämme, että yleiskaavan vaikutusarviointi maatalouteen ja maa- ja metsätalousyrittäjien liiketoimintaan tehdään pikimmiten.


Yleisesti, alueiden erot on syytä tunnistaa. Maaseutu ja taajamat ja niiden tarpeet poikkeavat toisistaan. Maaseudun voimakas rakennemuutos jatkuu. Maaseudulla ei tarvita samantapaista tiivistämistä tai yksityiskohtaista rajoittamista kuin kaupungissa, vaan pikemminkin kannusteita.


Korostamme lopuksi vielä, että mikäli alueita poistetaan maa- ja metsätalouskäytöstä, tai alueitten käyttöä rajoitetaan, tulee menettelystä ja mahdollisista korvauksista sopia maa- ja metsätalouden harjoittajan ja maanomistajan kanssa.

MTK-Kaakkois-Suomi 
Tuula Dahlman                                         Antti Yli-Perttala
Toiminnanjohtaja                                      Vt. kenttäpäällikkö