null Kotimaisen lihan kokonaiskulutus on vakaata ja maitotuotteiden kysyntä vahvaa

Ajankohtaista

Kotimaisen lihan kokonaiskulutus on vakaata ja maitotuotteiden kysyntä vahvaa

21.6.2021

Kirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa

Valtakunnan median perusteella voisi luulla, että huomenna kukaan suomalainen ei enää syö lihaa eikä maitotuotteita. On paikallaan katsoa faktoja.

Kotimaisten maitotuotteiden kysyntä oli viime vuonna vahvaa. Maitotuotteiden myynti päivittäistavarakaupoissa kasvoi koronarajoitusten myötä jokaisella vuosineljänneksellä, kertoo maa- ja elintarviketalouden uusin suhdannekatsaus (Luonnonvarakeskus 2021). Myös maidon vienti kasvoi ja tuonti väheni. 

Luken katsauksen mukaan lihan omavaraisuusaste nousi v. 2020 reilusti tuotannon kasvun seurauksena. Omavaraisuudessa on lihalajeittain isojakin eroja. Lihantuotannon kasvua siipikarjan osalta siivittää kotimaan markkinat, sianlihan osalta vientimarkkinat. Sianlihan kauppatase on merkittävästi parantunut. Lihan kokonaiskulutus ei viiden vuoden ajanjaksolla ole paljoa muuttunut, laskua n. 2 % kokonaiskulutuksen ollessa tasolla 79-80 kiloa per henki. Kalan kokonaiskulutuksessa, n. 15 kiloa, ei ole tapahtunut juuri muutoksia. Kananmunien kulutus on samoin vakaata, vajaat 12 kiloa henkeä kohti. Sen ennakoidaan hiukan nousevan tänä vuonna. Tuoreitten vihannesten kulutus on jonkin verran kasvanut. V. 2020 kotitalouksien kasvisostot vähittäiskaupoista lisääntyivät, mikä suosi kotimaista tuotantoa. 

Merkillepantavaa on, että suuria muutoksia elintarvikkeiden kulutuksen rakenteessa ei ole tapahtunut. Se muuttuu pitkällä aikavälillä kuten on aina muuttunut. Korkealaatuisille suomalaisen maatalouden tuottamille kasviksille, vihanneksille, marjoille, viljalle, valkuaiskasveille ja kotieläintuotteille on varmasti kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Kulutusta enemmän on syytä pitää ääntä ja kantaa huolta maatalouden kannattavuudesta. 

Hajautettu tuotanto on osa vastuullista ja kestävää ruokajärjestelmää, ja se kuormittaa ympäristöä vähemmän. Hajautetulla karjataloudella ja siihen kytkeytyvällä nurmella on myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, maan rakenteelle ja hiilivarastolle. Kotimaista – monipuolisesti ja sesongin mukaan syöden - on parasta luonnolle, maakuntien taloudelle ja laajemmin koko kansantaloudelle. 

Tuula Dahlman                          Vesa Kallio
toiminnanjohtaja                       toiminnanjohtaja
MTK-Kaakkois-Suomi                MTK-Etelä-Savo