Takaisin Lausunto: Kouvolan keskeisten alueiden yleiskaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ajankohtaista

Lausunto: Kouvolan keskeisten alueiden yleiskaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

17.04.2026

Viite: Lausuntopyyntö 16.3.2026: Kouvolan keskeisten alueiden yleiskaavan 2050
osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto 16.4.2026
Lausunto 16.4.2026

Yleiskaava 2050; OAS-lausunto
MTK Metsänomistajat, MTK Kaakkois-Suomen tuottajaliitto ja Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso kiittävät mahdollisuudesta kommentoida Kouvolan keskeisten alueiden yleiskaava 2050:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Suunnitelmaluonnos on kirjoitettu selkeästi ja jäsennetty johdonmukaisesti.

Lausunnossamme korostamme maa- ja metsätaloudelle keskeisiä näkökulmia ja kaavoitusprosessin kehittämistarpeita, joita toivomme voitavan ottaa huomioon jatkovalmistelussa.

Suunnittelualue tulisi rajata suppeampana ja alueen mahdolliset laajennukset tehdä myöhemmissä vaiheissa osana rullaavaa suunnittelua

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena  ontiivistää asumista ja ensisijaisesti hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä on tavoiteltavaa. Edellä mainittuun tavoitteeseen nähden on ristiriitaista, että yleiskaavoituksen piiriin otettavaa aluetta on tarkoitus laajentaa huomattavasti, karkeasti arvioiden pinta-ala on kaksinkertaistumassa.

Merkittävä osa uudesta pinta-alasta on maa- ja metsätalousalueita, joiden käytölle kaavoitus ei ole tuomassa merkittävää lisäarvoa. Mahdolliset laajennukset olisivat perustellumpaa toteuttaa myöhemmissä vaiheissa osana rullaavaa maankäytön suunnittelua, kun tarvetta maankäytön muutoksille konkreettisemmin realisoituu.

Maankäytön nykytila ja suunnittelualueen maanomistus tulisi kuvata tarkemmin

Maankäytön nykytilan kuvaus jää hyvin ohueksi ja sitä tulisi avata enemmän. Yli puolet suunnittelualueesta on ”muita alueita” (s.9 taulukko). Tätä luokkaa tulisi avata lisää, esimerkiksi kertoa, kuinka paljon siitä on metsäalueita ja metsätalouskäytössä.

Toinen olennainen lisätiedon tarve liittyy maanomistussuhteisiin. Kaavoituksen kannalta on olennaista erotella, kuinka paljon suunnittelualueen maapohjasta on kaupungin omistuksessa ja kuinka paljon yksityishenkilöiden ja kuinka paljon yhteisöjen, kuten seurakunnan, yhtiöiden ja muiden yhteisöjen omistuksessa. Omistussuhteita on selkeää visualisoida esimerkiksi karttakuvalla.

Yksityisten maanomistajien osallisuutta ja omaisuuden suojaa tulee vahvistaa

Maaomistajat mainitaan kaavoitushankkeen osallisina, mikä on oikea ja hyvä lähtökohta valmistelulle. On tärkeää, että jatkovalmistelussa maanomistajuus huomioidaan myös käytännön tasolla.

Ensimmäisenä tulee varmistaa, että kaikki alueen maanomistajat saatetaan tietoiseksi kaavoitusprosessin alkamisesta ja sen etenemisestä. Passiiviset tiedotuskanavat, kuten kaupungin nettisivut tai lehti-ilmoitukset, eivät takaa tiedon perille menoa alueen kaikille kiinteistöjen omistajille. Tarvitaan suora yhteydenotto jokaiseen alueen maanomistajaan, joko sähköisten kanavien tai kirjepostin avulla.

Myös kaavoituksen valmisteluun liittyvien erilaisten selvitysten tekemisestä tulee informoida selvitysalueen maanomistajia sekä selvitysten toteutuksen aikana että selvitystyön tuloksista. Avoin toimintapa lisää luottamusta valmistelutyöhön ja toteuttaa osallisuutta käytännön tasolla.

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden kunnioittaminen

Suurin osa suunnittelualueen pinta-alasta on maa- ja metsätalouden aluetta. Näiden elinkeinojen harjoittamisen edellytykset tulee säilyttää. Mahdollisten maankäytön muutossuunnitelmien lähtökohtana tulee olla maanomistajien vapaaehtoisuus ja niistä tulee neuvotella ja sopia maanomistajien kanssa kaavoitusprosessin aikana. Mikäli neuvotteluissa päädytään ratkaisuihin, jotka rajoittavat maa- ja metsätalouden harjoittamista, tulee kaupungilla olla varattuna riittävät resurssit taloudellisten menetysten korvaamiseen maanomistajille.

Erityisesti on varmistettava, että esimerkiksi ympäristöarvojen vaalimiseen tai virkistyskäytön edistämiseen tähtäävät suunnitelmat ja kaavamerkinnät eivät johda niin sanottuun harmaaseen suojeluun, jossa kaavoitus käytännössä rajoittaa elinkeinon harjoittamista ja maaomaisuuden käyttöä, mutta korvausmekanismeja ei käytännössä ole.

Kaavoituksella ei tule asettaa maa- ja metsätalousalueille vaatimuksia, jotka ylittävät voimassa olevan lainsäädännön vaatimustason esimerkiksi luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain ja muun elinkeinotoimintaa ohjaavan lainsäädännön osalta.

Kaavoituksen valmistelussa tulee arvioida vaikutukset maa- ja metsätalouteen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvitystehtäviin tulisi lisätä maa- ja metsätalouteen kohdistuvien talousvaikutusten selvittäminen. Lähtötasona tulee olla nykytilan kuvaus luonnonvarojen määrästä ja arvosta tällä hetkellä. Lisäksi tarvitaan analyysi maankäytön muutosten vaikutuksista, mikäli esimerkiksi maa- tai metsätalouden harjoittaminen loppuu kokonaan tai niiden harjoittamista rajoitetaan. Nykyisillä ajantasaisilla paikkatietoaineistoilla vaikutuksia pystytään analysoimaan tehokkaasti ja niiden selvitysten tekemisestä on esimerkkejä muista kaupungeista.

Kouvolassa 16.4.2026

Jouni Väkevä
Kenttäpäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
jouni.vakeva(at)mtk.fi

Matti Seitsonen
Kenttäpäällikkö
MTK-Kaakkois-Suomi
matti.seitsonen(at)mtk.fi

Janne Ristola
Johtaja
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
janne.ristola(at)mhy.fi