null Lausunto ’Valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2022-2029’

Ajankohtaista

Lausunto ’Valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2022-2029’

27.9.2021

LAUSUNTO 22.9.2021

MTK-Kaakkois-Suomen lausunto ’Valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2022-2029’ (VÄYLÄ/4852/04.00/2021)

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?
Valmisteluperiaatteet painottavat valtaväyliä. On syytä huomioida myös alempi verkosto. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja elinkeinojen kehittämiseksi on perusväylästöstä pidettävä huolta. Se on tärkeää jo maakuntien elinvoimaisuuden kannalta. Investointiohjelman kohteiden tarkempi arviointi on vaikeaa, sillä ohjelman laadinnan taustalla olevia väyläverkon tilannekuvatietoja ei ole tarkemmin avattu raportissa. Nyt esitetyssä ohjelmassa ei ole esitetty keinoja maa- ja metsätalouden erityispiirteitten huomioon ottamiseksi.

2. Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Vaikutusarviot eivät ole riittäviä. Niissä on keskitytty sovittujen hankkeiden arviointiin eikä arvioitu sitä, mikä vaikutus on alueille, joille hankkeita ei kohdenneta. Henkilöliikennemäärä on investointien tärkein kriteeri. Ratkaisujen taustalla oleva liikennemäärillä perusteltu väyläverkostostrategia asettaa alueita eriarvoiseen asemaan. Ohjelman mukaan esim. Helsingin ja Tampereen seutujen hankkeet tukevat talouskasvua ja vahvistavat näitä työmarkkina-alueita. Mitkä ovat investointiohjelman vaikutukset aluekehitykseen ja aluetalouteen maakunnassa? Mitkä ovat maaseutuvaikutukset?

3. Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?
On syytä vahvemmin nostaa esille myös haja-asutusalueet ja maaseutu, jotka tukevat vihreää taloutta ja hallitusohjelmankin linjauksia. Maaseudulta raaka-aineet niin kotimaahan kuin vientiin tulevat: ruoka, puutavara ja vihreä energia. Keskittämistä ajavan politiikan sijaan on pidettävä huolta, että hajautettu tuotanto ja elinkeinot voivat säilyä ja kehittyä jatkossa. Maakunnat tukevat koko maan taloutta, elinvoimaa ja asuttuna pysymistä.

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?
Strategian vaikutusten arviointia on tarpeen laajentaa esimerkiksi kaupunkien ulkopuolisilla ja maaseutumaisilla alueilla. Vaikutusten arviointi on ollut puutteellista. Ennakoitaessa tulevia kehityssuuntia olisi tarpeen tarkastella myös pandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia, esim. lisääntynyttä monipaikkaisuutta, ja sen myötä myös tarpeita väyläverkoston kehittämiseen. Myös ilmastonmuutoksen ja talvien lämpenemisten vaikutukset tiestöön, erityisesti alempaan verkostoon, on huomioitava.

5. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Alueen maa- ja metsätalousyrittäjille tekemiemme jäsenkyselyitten perusteella valtion alempi tieverkosto on huonossa kunnossa ja sen kunnossapitoon ollaan tyytymättömiä. Infra on jälkeen jäänyt ja korjaus-, hoito- ja ylläpitovelkaa paljon. Tämän hetken tilanne ei siis tyydytä edes nykytarpeita. Jotta tiestön kunto voi vastata tulevia tarpeita, tarvitaan riittäviä panostuksia niin välineistöön kuin osaavaan työvoimaan.