Maa- ja metsätalous sekä maaseutuyrittäjyys ml. maaseutumatkailu-, ravitsemus- ja majoituspalvelut ovat vahvoja toimialoja Kaakkois-Suomessa. Ne tuovat maakuntiin euroja ja huolehtivat omalta osaltaan alueen maaseudun ja laajemmin koko Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson elinvoimasta.

Haluamme kiinnittää huomiota rahoitusasetuksen valmisteluun, mikä ei mielestämme vastaa hyvän hallintotavan mukaista toimintaa. Etenkin, kun ko. asetuksen vaikutukset ovat edustamiemme toimialojen kannalta merkittäviä ja ulottuisivat pitkälle tulevaisuuteen.

Luonnonvara-alan tutkinnot sisältävät kesäaikaan suoritettavia opintoja. Opiskelua tai näytön järjestämistä ei aina ole mitenkään edes mahdollista korvata muuna aikana. Kasvukausi tai kotieläimet eivät pidä taukoa heinäkuussa. On kohtuutonta, että heinäkuu suljettaisiin pois opiskelijavuoden määritelmästä ja rahoitusperusteista.

Tutkintojen kustannusten suhteet ovat muuttuneet ja tutkinnot ovat päätyneet eri kustannuskoreihin kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa monen pienialaisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen alenemista ja toimintamahdollisuuksien heikkenemistä.

Haluamme kiinnittää erityishuomiota metsäpuolen opiskelijoitten koneenkäsittelytaitoihin työelämään siirryttäessä. Mikäli rahoitusta leikataan, leikkautuu myös konetuntien määrä.

Suomi on sitoutunut tiukkoihin ilmastotavoitteisiin eikä luonnonvara-alan koulutuksen tasosta voi tinkiä. Luonnonvara-alan koulutus on jo lähtökohtaisesti varsin kallista, sillä opetukseen tarvitaan tietty infra, opetusmaatilat, puutarhatilat sekä metsätilat koneineen ja laitteineen. Maa- ja metsätalous ovat ainoita elinkeinoja, jotka sitovat hiiltä ja jotta hiilinieluja tulevaisuudessa saadaan kasvatettua, on huolehdittava riittävästä resurssoinnista osaamiseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Ympäristö- ja ilmastotoimet vaativat kunnissa, maakunnissa, koko maan tasolla ja globaalisti yhä suurempaa panostusta ja myös ammatillisen osaamisen riittävää tasoa. Mikäli tähän ei panosteta, ei alalle saada tarpeeksi osaavia tekijöitä. Maatalous- tai metsäalan tutkintoihin ei saa kohdistaa rahoitusleikkauksia.

Yleisesti kyseenalaistamme sen, että rahoitusta muutettaisiin näinkin pian ammattikoulutuksen reformista. Kiinnitämme huomiota myös kustannustiedon keräämiseen nykytilanteen kartoittamiseksi. Siinä on nähdäksemme puutteita ja se vaatisi uudelleen tarkastelua.

Yleisesti toteamme, että korkeatasoisella koulutuksella voidaan varmistaa riittävä määrä osaavia ammattilaisia yrityksiin, mikä on välttämätöntä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Erityisesti Kaakkois-Suomessa on syytä huolehtia osaavista tekijöistä, joita ilman ei Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien elinvoimaa voida kehittää.

Tuula Dahlman
Toiminnanjohtaja
MTK-Kaakkois-Suomi