null Lausunto Imatran uusi Yleiskaava 2040 ”Kokoaan suurempi Imatra”-kaavaluonnoksesta

Ajankohtaista

Lausunto Imatran uusi Yleiskaava 2040 ”Kokoaan suurempi Imatra”-kaavaluonnoksesta

28.3.2022

LAUSUNTO 28.3.2022

Kuva: Roosa Kehrävuo
Kuva: Roosa Kehrävuo

MTK-Kaakkois-Suomi kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto Imatran uusi Yleiskaava 2040 ”Kokoaan suurempi Imatra”-kaavaluonnoksesta.

Yleisesti kaavaluonnoksesta:
Kaava koskee koko Imatran kaupungin aluetta, kaavassa on erilaisia maankäyttöalueita ja siten myös kaavaratkaisuissa huomioitavia alueellisia eroja. Yleisesti voi todeta, että taajamatoimintojen alue ja maa- ja metsätalousalueiden erottelu on selkeä. Kaava-asiakirjoissa ei ole eri maanomistuksista selvitystä. Sen johdosta toteamme yleisesti huomioitavaksi kaavaratkaisuissa, että taajamassa ja sen lähialueilla olevilla virkistysalueilla olevat maankäytönrajoitukset luontoarvoista tai muista ratkaisuista aiheutuvat rajoitukset ovat yksityisille maanomistajille korvattava täysimääräisenä. Tällaisia rajoituksia voi tulla lain tai maisematyöluvan perusteella. Virkistysalueilla, jossa metsälaki on voimassa, huomioidaan liito-oravat jo lain puitteissa. On syytä harkita, onko niiden merkitseminen kaavaan tarpeellista. Potentiaalisia luontokohteita ei tule kaavaan merkitä. Kohteella tulee olla todennettu havainto asianomaisesta luontoarvosta.

Lampsinjoen-Halikkaanjoen alueella (kohde 2 luontoselvitys) todetaan olevan useita laeilla suojeltuja luontokohteita, jotka muodostavat yhtenäisen jatkumon. Osa kohteista on luonnonsuojelulain 29§ mukaisia ja osa metsälain 10§ mukaisia kohteita. Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet yleensä rajataan maastoon ja niistä tiedotetaan maanomistajille. Metsälain mukaiset kohteet huomioidaan metsätaloustoimissa automaattisesti, eivätkä ne siten vaadi SL merkintää. Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet huomioidaan myös rajausten mukaisesti, eivätkä nekään vaadi esitettyä SL merkintää. Alueella todetaan paikoin olevan liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, alueella ei kuitenkaan todeta olevan liito-oravaa. Soveltuvia / potentiaalisia lepakko-/liito-orava-alueita ei tule kaavaan merkitä. Yllä olevilla perusteilla kyseistä aluetta ei tule merkitä kaavaan SL alueeksi, eikä siten myöskään asettaa kaavamääräyksessä esitettyä toimenpiderajoitusta. Kaavamääräys kyseisessä laajuudessaan rajoittaa tarvetta laajemmin omaisuuden käyttöä. Alue tulee palauttaa M-alueeksi ja tämä tulee huomioida kaavamääräyksessä. Jos SL kaavamääräys jää voimaan tulee kaikki alueet ja rajoitukset korvata
maanomistajille täysimääräisinä. Kaavamääräyksessä todetaan, että suojelualue tulee perustaa viiden vuoden aikana ja ellei sitä ole toteutettu jää alueelle voimaan 128§ mukainen maisematyölupavaade. Perustamatta oleva alue tulee palauttaa M alueeksi ja poistaa 128§ mukainen lupavaade kaavamääräyksestä.

Kapakanjoki-Holmanjoki-kohteissa (kohde 3 luontoselvitys) todetaan, että luontoarvoja on menetetty. Alueella olevat luontoarvot huomioidaan metsälain mukaisesti, LUO-merkinnän tarpeellisuutta tulee siten harkita. Myöskään potentiaalisia alueita ei tule käyttää kaavamerkinnän perusteena.