MTK-Kaakkois-Suomi kiittää mahdollisuudesta kommentoida Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2022-2025 luonnosta ja ympäristöselostusta. Maakuntaohjelman kärkiteema ”Uusinajattelijoiden kestävä kotisatama” sopii eteläkarjalaiseen toimintakulttuuriin osuvasti. Ohjelmassa luvataan uskaltaa ajatella uudella tavalla unohtamatta kestävyyttä ja paikkaan sitoutumista ja arvostaen myös pysyvyyttä muutosten keskellä.

MTK-Kaakkois-Suomi on tutustunut asiakirjoihin ja esittää huomioinaan seuraavaa:

MAAKUNATOHJELMALUONNOS 27.9.2021

• Etelä-Karjalan nykytila / Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana / sivu 5: Pula osaavasta työvoimasta ja työn murros edellyttävät kattavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien varmistamista ja edelleen kehittämistä.

MTK-Kaakkois-Suomen kommentti:

Koulutus ja sen kehittäminen tarpeisiin vastaten on tärkeää. Maataloussektorilla on Etelä-Karjalassa pulaa esimerkiksi eläinlääkäreistä ja maatalouslomittajista. Työvoiman saamiseksi alueelle tarvitaan myös muita toimenpiteitä ja tärkeä osa on alueen houkuttelevuus ja palvelujen sujuminen arjessa.

• Sivu 7: / Luontomatkailun ja metsätalouden näkökulmien turvaamisen yhteensovittamiseksi on tarve tiiviille vuorovaikutukselle toimijoiden kesken.

Kommentti:

Alan toimijoiden rakentavaa vuorovaikutusta tulee kaikin keinoin lisätä ja ylläpitää.

• Etelä-Karjalan tulevaisuusskenaariot / 4.2 Uusinajattelijoiden kestävä kotisatama – visio vuoteen 2040 / sivu 12: / Keskeinen kehittämisalue kasvuhakuinen yritystoiminta.

Kommentti:

Huomioitava myös olemassa oleva yritystoiminta, joka ei ole kasvuhakuista, vaan alueeseen sitoutunutta ja pysyvää.

• Kynnyksen mataloittaminen yritystoiminnan aloittamiseksi.

Kommentti:

Erittäin tärkeää, jotta saadaan uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle.

• Saavutettavuus

Kommentti:

Huomioitava myös maakunnan sisäinen saavutettavuus, alemman tieverkon toimivuus ja digitalisaation ulottuminen koko maakuntaan.

• 5.2 Välittävä Etelä-Karjala / Työllisyyden edistäminen monialaisesti / sivu 21: / Edistetään työpaikkojen saavutettavuutta kehittämällä pendelöinnin mahdollistamia sujuvia matkaketjuja.

Kommentti:

Huomioitava myös pendelöinti maakunnan sisällä (alemman tieverkon toimivuus).

• Indikaattorit; / Viheralueiden/lähiluonnon saavutettavuus maakunnassa

Kommentti:

Huomioitava lähiluonnon ja viheralueiden maanomistus, yksityisen maanomistajan oikeudet ja omaisuudensuoja.

• 5.3 Yritteliäs Etelä-Karjala / #tuloksentekijät / sivut 22-23

Kommentti:

Huomioitava myös maaseutuyritysten sitoutuneisuus ja pysyvyys alueella ja osaavan työvoiman saanti maaseutuyrityksiin.

• Jatkuvan oppimisen verkostotiimin toteuttamat toimialakartoitukset

Kommentti:

Maaseutuyritykset tulee ottaa mukaan tulevaan kartoitukseen.

Saimaan ammattiopisto toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää, kuten ohjelmassa mainitaan.

• Sivu 25: / Yrittäjyysilmapiiri ja yhteiskehittäminen

Kommentti:

Yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistettava; maaseutualueiden yritystoiminnan monipuolistaminen on tavoiteltavaa, vaatii toimivan infran (tieverkko, tietoliikenneyhteydet).

• Uudistuva teollisuus ja kasvuyrittäjyys

Kommentti:

Digitaalinen saavutettavuus on toiminnan ja sijoittumisen ehto. Biotalouden ratkaisuja tarvitaan myös yrityskohtaisesti, esimerkiksi maatilatason biokaasulaitokset.

• 5.4 Ympäristövastuullinen Etelä-Karjala / #uusinajattelijat / sivu 26: / Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii enenevässä määrin erilaisten käyttötarkoitusten harkittua yhteensovittamista. Maakunnassa tulee tiedostaa monimuotoisen luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille, taloudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Kommentti:

Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen vaatii myös maanomistajuuden huomioimista.

Nostamme tässä yhteydessä esille myös Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-830-7) ja sen mahdollisen huomioimisen maakuntaohjelmassa.

• Kehittämistavoitteet: / Hiilineutraali maakunta kokeilualustana ilmastovaikuttaville ratkaisuille / sivu 27: / Hiilinielujen edistäminen

Kommentti:

Huomionarvoista on, että maataloudessa on jo kokeilevaa toimintaa mm. hiiliviljelyn muodossa.

• Kestävä luonnonvarojen käyttö

Kommentti/lisäysesitys tekstiin:

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä ja aineettomista palveluista huomioiden maanomistajuus (hyvinvointipalvelut, jokamiehen oikeudet, liiketoimintaa maanomistajalle).

• Kestävä luonnonvarojen käyttö, bio- ja kiertotalous / sivu 28: / Elintarvikeketjun kehittämisessä tehdään yhteistyötä

Kommentti/lisäysesitys:

Paikallinen elintarviketuotanto ja ruokakulttuuri huomioidaan maakunnan julkisissa hankinnoissa. Elintarvikeketjun kehittämisessä tehdään yhteistyötä paikallisten ruuantuottajien kanssa.

• Monimuotoinen luonto ja laadukkaat vesivarat

Kommentti/lisäysesitys:

Lisätään kansalaisten luontokontakteja jokamiehen oikeuksien sallimissa rajoissa huomioiden yksityinen maanomistus.

• 5.5 Vilkasliikenteinen Etelä-Karjala / #pelinrakentajat / Muutosmyönteisyyden ja me-hengen lisääminen / sivu 31: / Maakuntaohjelmakauden aikana järjestetään maakunnallinen nuorten vaikuttamispäivä toimijoiden yhteistyönä

Kommentti:

Hyvä idea, toimijat monipuolisesti mukaan ja nuoret erityisesti.

 

YMPÄRISTÖSELOSTUS 27.9.2021

Ympäristöselostuksessa on huomioitu ekologisten vaikutusten lisäksi kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, mikä on mielestämme hyvä.

• 4.1 ETELÄ-KARJALAN LUONNONYMPÄRISTÖ / 4.1.1 Metsät, maatalousalueet ja turvemaat:

Suomen tasolla perinnebiotooppien määrä on 50 vuoden aikana vähentynyt 90 prosenttia ja kaikki 12 perinnebiotooppityypit ovat uhanalaisia.

Kommentti:

Tähän voisi lisätä tilanteen ja trendin Etelä-Karjalassa. Maakuntaohjelman toimeenpanossa voisi kehitystä seurata nimenomaan maakuntatasolla.

• Erityisesti turvemaat ovat kasvihuonekaasupäästöjen suhteen ongelmallisia. Koko Kaakkois-Suomen alueella viljelyssä olevien turvemaiden osuus kaikesta peltomaasta on 7 %. / Turvemaiden viljelyn kasvihuonekaasupäästöihin kiinnitetään enenevästi huomiota, turvepeltojen osuus Kaakkois-Suomen viljelymaasta on 7 %

Kommentti:

Turvepeltojen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä kehitetään ja toteutetaan viljelijöiden toimesta CAP-ohjelman rahoituksen kautta. Viljelijöille on jo olemassa tutkittua tietoa viljelyn ympäristövaikutuksista ja hiilen sidonnasta. Toimivia työkaluja ovat esimerkiksi ProAgria Keskusten liiton hiililaskuri ja Luonnonvarakeskuksen ilmastotiekartta.

• Tuotannosta poistuvien alueiden jälkikäytön suunnittelu onkin ajankohtainen haaste Etelä-Karjalassa

Kommentti:

Tuotannosta poistuvien alueiden jälkikäytön suunnitteluun on erityisen tärkeää ottaa yrittäjät mukaan.

• 4.1.2 Luonnon monimuotoisuus

Tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen.

Lisäysesitys tekstiin:

Listaan tulee lisätä infran rakentaminen (tiet, rata).

• 4.1.3 Vesistöt ja pohjavedet: ravinnekuormitus on pääosin seurausta maa- ja metsätaloudesta jne.

Korjausesitys tekstiin:

Ravinnekuormitus on seurausta yhdyskuntien jätevesien käsittelystä, luonnonhuuhtoutumasta, teollisuudesta, hulevesistä, turvetuotannosta, haja-asutuksesta, maa- ja metsätaloudesta.

Selvitysten mukaan kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki saman verran kiintoaineita ja fosforia kuin vastaavalta peltoalalta pinta-alayksikköä kohden (prof. Heikki Setälä, Helsingin yliopisto). Lisäksi kaupunkien hulevesien mukana päätyy luontoon mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä.

• 4.2 ASUINOLOT JA YHDYSKUNTARAKENNE

4.2.2 Virkistys- ja ulkoiluympäristö

Retkikohteiden verkostojen toimivuutta ja kehittämistarpeita tarkastellaan asukkaiden ja matkailupalveluiden kannalta

Lisäysesitys tekstiin:

’Maanomistajien kannalta’ - tulee lisätä tekstiin.

• 4.2.4 Liikenne

Kommentti:

Huomioitava myös raaka-ainekuljetukset, alemman tieverkon toimivuus.

• 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT
• Ekologiset vaikutukset

Suurimpia uhkia monimuotoisuudelle on maa- ja metsätalous, rakentaminen, saastuminen ja ilmastonmuutos.

Lisäysesitys ja kysymys:

Lisätään ’Maankäytön muutokset’. Mihin perustuen maa- ja metsätalous on uhkista ensimmäisenä?

• Taloudelliset vaikutukset

Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta uusien yritysten houkutteleminen ja yritysmyönteisyys on tärkeää.

Lisäysesitys tekstiin:

Myös olemassa olevien yritysten pysyvyys ja sitoutuminen alueelle on tärkeää.

• 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kommentti:

Lupaavaa ohjelman toteutumiselle on, että maakuntaohjelman sisällöstä vallitsee laaja yhteisymmärrys.

• 6.1 Ekologiset vaikutukset
• Kasvihuonekaasupäästöt

Uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääminen edistää siirtymistä vähähiilisempään talouteen, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta.

Kysymys:

Mistä uusiutuvista luonnonvaroista tässä on kyse?

• Luonnon monimuotoisuus

Aineettomat palvelut, kuten kestävästi toteutettu matkailu ja erilaiset elämykset tuovat maakuntaan liiketoimintaa sekä lisäävät veto- ja elinvoimaa, ja samalla huomioivat luonnon monimuotoisuuden.

Kommentti:

Aineettomien palvelujen tuotannossa huomioitava yksityinen maanomistajuus ja omaisuudensuoja.

• 6.2 Kulttuuriset vaikutukset

Kulttuuriympäristö

Haasteina taantuvilla alueilla ovat maiseman umpeen kasvaminen sekä rakennusten autioituminen ja rappeutuminen

Kommentti:

Maaseutuyrittämisen ja -asumisen edellytysten ollessa kunnossa alueiden autioituminen ja rappeutuminen hidastuu.

• 6.3 Sosiaaliset vaikutukset

Yritystoiminnan monipuolistaminen vähentää riippuvuutta muutamista suurista toimialoista tai yrityksistä

Kommentti:

Yritystoiminnan monipuolistaminen koskee myös syrjäseudulla yrittämistä ja vaatii toimivan infran.

• Esimerkiksi julkisen liikenteen lisääminen edistää ihmisten tasa-arvoa ja auttaa tuomaan eri kuntien asukkaat lähemmäksi toisiaan. Tästä hyötyvät eritoten vähävaraisimmat ja syrjäseuduilla asuvat.

Kommentti:

Lauseesta voi päätellä, että julkisen liikenteen osuutta suunnitellaan lisättäväksi myös syrjäseudulle, tämä olisi toteutuessaan hyvä.

• Väestörakenne

Yhdyskuntarakenteen levittäminen syrjäseudulle mahdollistaa palveluiden laajemman saatavuuden ja lisää elinvoimaisuutta koko maakunnan alueella.

Kommentti:

Hyvä tavoite, tarkoittanee alemman tieverkon kunnossapitoa, tietoliikenneyhteyksiä ja kunnallistekniikkaa.

 

Lopuksi haluamme kiittää hyvästä ja osallistavasta valmistelusta. Ohjelmaluonnos on kattava ja monipuolinen. Alueemme toimijoilla on paljon yhteisiä haasteita, esimerkiksi nuorten aktiivisempi osallistaminen, kuntien veto- ja pitovoima sekä monipaikkaisuus tai paikkariippumattomuus. Yhteinen tavoite on myös siirtyminen hiilineutraalia Etelä-Karjalaa kohti. Maatalouden osalta haluamme nostaa esille Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän Maatalouden ilmastotiekartan (Lehtonen, H., Saarnio, S., Rantala, J., Luostarinen, S., Maanavilja, L., Heikkinen, J., Soini, K., Aakkula, J., Jallinoja, M., Rasi, S., Niemi, J. 2020. Maatalouden ilmastotiekartta – Tiekartta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Suomen maataloudessa. ISBN 978-952-9733-54-5.)

Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja, luovat mahdollisuuksia ja pitävät osaltaan maakunnan maaseutualueita elinvoimaisena.