null MTK metsänomistajat lausunto ’Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnos 2022-2025 ja Ympäristöselostus 27.9.2021’ -asiakirjoihin

Ajankohtaista

MTK metsänomistajat lausunto ’Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnos 2022-2025 ja Ympäristöselostus 27.9.2021’ -asiakirjoihin

10.11.2021

LAUSUNTO 30.10.2021

MTK metsänomistajat kiittää mahdollisuudesta lausua Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2022-2025 luonnoksesta ja ympäristöohjelmasta.


Yleisesti maakuntaohjelma luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta

Maakuntaohjelma luonnoksessa on käsitelty monipuolisesti maakunnan tulevan ohjelmakauden kehittämistä taustoineen. Metsätalouden ja metsäteollisuuden sekä yleensä maaseudun vahvuudet on tunnistettu hyvin. Maaseudun lisäksi on Saimaan ympäristön mahdollisuudet matkailussa katsottu kehittämiskohteeksi. Luonto ja ilmasto sekä niihin liittyvät trendit ovat myös monella tapaa esitetty kehittämiskohteissa.

Alueellisessa metsäohjelmassa on hyvin kuvattu metsien mahdollisuuksia ja toimenpiteitä, jotka tukevat maakuntaohjelman tavoitteita. Matkailun ja etenkin luontomatkailun osalta edistämisessä tulee korostaa vapaaehtoisuutta ja sopimuksellisuutta. Maaseutu ja aktiivinen, kestävä luonnonvarojen käyttö tarjoavat ratkaisuja maakunnallisella tasolla. Maaseudun elinkeinojen turvaaminen, kannattava toiminta ja kehittäminen, mukaan lukien uudet liiketoiminta mahdollisuudet, ovat avaintekijöitä.

Yleisesti ohjelmassa sekä ympäristöselostuksessa on tarkastelutasossa ajoittain vaihtelua luontoon ja ilmastoon liittyvissä kohdissa, esimerkiksi luvun 5 Ekologiset vaikutukset kappaleessa. Lukijalle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä viitattu maakuntaan, koko Suomeen vai laajemmin yleismaailmallisesti.

Kommenttina ympäristöselostukseen toteamme, että metsien suojelu vapaaehtoisin keinoin, kuten METSO ohjelma, on hyvin toimiva ja laajasti hyväksytty. Esitämme harkittavaksi tekstiin lisäystä, jossa tuotaisiin vapaaehtoisuus vahvemmin esiin. Ympäristöselostuksessa todetaan myös, että Etelä-Karjalaan on tavoitteena saada kansallispuisto, joka sijoittunee Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueille. Toteamme, että kansallispuistohankkeessa maanomistajien tahtotilaa ja omaisuuden hallintaoikeutta tulee kunnioittaa.


Yksityiskohtaisemmin maakuntaohjelma luonnoksesta

Etelä-Karjalan nykytila kappaleen sivulla 7 todetaan, että; ”Metsäluonnon monimuotoisuuden osalta haasteena on talousmetsien yksipuolinen puurakenne.” Esitämme kyseisen lauseen poistamista. Luontaiset kasvupaikan olosuhteet ratkaisevat pitkälti mitä puulajia metsä kasvaa. Luontainen kehitys johtaa usein myös yhden puulajin metsiin. Etelä-Karjalassa valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puulajisuhteet ovat monipuoliset, männyn osuus 45%, kuusen osuus 35% ja lehtipuiden osuus 20%.

Etelä-Karjalan tulevaisuusskenaariot kappaleessa sivulla 12 todetaan, että; ”Keskeinen kehittämisalue kasvuhakuinen yritystoiminta.” Toteamme, että, kasvuhakuisten yritysten lisäksi on huomioitava myös olemassa olevien yritysten liiketoimintamahdollisuuksien turvaaminen. On tärkeää, että yleensäkin toimivasta yritystoiminnasta pidetään huolta. Etelä-Karjalassa metsätalous ja metsäteollisuus ovat tässä suhteessa erittäin merkittävät elinkeinoalat.

Kappaleen 5.1 läpileikkaavat teema saavutettavuus osiossa on huomioitava, että maakunnan elinkeinoille on logistisesti tärkeää se, että maaseudulta lähtee merkittävästi teollisuuden ja kaupan tarvitsemia raaka-aineita. Alemman tieverkon toimivuus on siten tärkeää, myös huoltovarmuudelle ja pelastustoiminnallekin. Ohjelmassa tulisi vahvemmin esittää kehittämistoimenpiteitä alemman tieverkon ja toimivien tietoliikenne yhteyksien kehittämistä koko maakunnan alueella.

Kappaleessa 5.2 välittävä Etelä-Karjala sivun 21 indikaattoreissa; ”Viheralueiden/lähiluonnon saavutettavuus maakunnassa” tulee huomioida lähiluonnon ja viheralueiden maanomistus, yksityisen maanomistajan oikeudet ja omaisuudensuoja.

Kappaleen 5.4 ympäristövastuullinen Etelä-Karjala kappaleessa sivulla 26 todetaan, että; ”Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii enenevässä määrin erilaisten käyttötarkoitusten harkittua yhteensovittamista. Maakunnassa tulee tiedostaa monimuotoisen luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille, taloudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.” On tärkeää huomioida, että luonnon tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen vaatii myös maanomistajuuden huomioimista.

Saman kappaleen sivulla 27; Hiilineutraali maakunta kokeilualustana ilmastovaikuttaville ratkaisuille, kehittämistavoitteisiin esitämme seuraavia lisäyksiä: Uusiutuvan energian luetteloon tulisi lisätä metsäenergia ja uutena Edistetään uusiutuvien- ja biopolttoaineiden saatavuutta ja käyttöä korvaamaan turpeen energiakäyttöä.

”Hiilidioksidin talteenoton ja hiilinielujen edistäminen” kehittämistoimenpiteeseen kommenttina toteamme, että metsätaloudessa hiilinieluja voidaan kasvattaa mm. pitämällä metsät terveinä, metsien kasvua tehostamalla ja joutoalueita metsittämällä.

Kestävä luonnonvarojen käyttö, bio- ja kiertotalous kohtaan esitämme tekstiin seuraavaa lisäystä ensimmäiseen kehittämiskohtaan: Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä ja aineettomista palveluista huomioiden maanomistajuus (hyvinvointipalvelut, liiketoimintaa maanomistajalle).

Kestävä luonnonvarojen käyttö, bio- ja kiertotalous kohdassa sivulla 28; Monimuotoinen luonto ja laadukkaat vesivarat, esitämme lisättäväksi kehittämiskohteen tekstiin; Lisätään kansalaisten luontokontakteja jokamiehen oikeuksien sallimissa rajoissa huomioiden yksityinen maanomistus.

Samassa kohdassa todetaan myös seuraavasti; ”Hyödynnetään Saimaata ja maakunnan muuta järvi- ja jokiluontoa kestävästi palvelujen tuottamisessa ja elinympäristöjen suunnittelussa.” Kommenttina toteamme, että Saimaan alueen ja muiden järvi- sekä jokialueiden ympäristöt tarjoavat potentiaalia palveluiden kehittämiseen eri muodoissa. Tämä on ohjelmassa useaan eri otteeseen todettu ja sen kehittämiseksi on tehty ja on meneillään useita erilaisia hankkeita. Osa niistä väistämättä koskettaa jollain tavalla myös maanomistajia. Kehittämistoimenpiteet tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja sopimuksellisuuteen, jolloin myös mahdolliset maanomistajien uudet ansaintamahdollisuudet tulee selvitettyä. Tekstiin tulisi lisätä: Suunnittelu vaatii yhteistyötä ja toimenpiteistä sovitaan vapaaehtoisuuteen perustuen alueiden omistajien kanssa.

”Ekologisen kompensaation käyttöönottoa eri sektoreilla edistetään aktiivisesti ja sen tiimoilta tehdään monialaista yhteistyötä.” Kommenttina tähän toteamme, että ekologinen kompensaatio voi olla uudenlainen keino hyvittää luonnolle aiheutuvaa haittaa, jota maankäyttömuodon muuttuminen tai rakentaminen aiheuttaa. Ekologinen kompensaatio on toimenpiteenä kuitenkin vielä keskeneräinen hyvin monilta osin. Ekologisen kompensaation edistäminen edellyttääkin mm. pilotointeja sekä luontoarvojen markkinapaikkojen kehittämistä. Ekologisen kompensaation toimintamalleja tulee ja kehittää vapaaehtoisuuden ja markkinamekanismien pohjalta. Kehittämisajatuksen esittämistä keskeneräisyyden vuoksi tulee vielä harkita.


Ympäristöselostus

4.1.3 kappaleessa todetaan, että: ”Ravinnekuormitus on pääosin seurausta maa- ja metsätaloudesta jne.” Selvitysten mukaan kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki saman verran kiintoaineita ja fosforia kuin vastaavalta peltoalalta pinta-alayksikköä kohden (prof. Heikki Setälä, Helsingin yliopisto). Lisäksi kaupunkien hulevesien mukana päätyy luontoon mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä. Esitämme korjaus- ja täydennysesitystä tekstiin: Ravinnekuormitus on seurausta yhdyskuntien jätevesien käsittelystä, luonnonhuuhtoutumasta, teollisuudesta, hulevesistä, turvetuotannosta, haja-asutuksesta, maa- ja metsätaloudesta.

Kappaleessa 5. vaikutusten arvioinnin näkökulmat kohdassa todetaan, että; ”Suurimpia uhkia monimuotoisuudelle on maa- ja metsätalous, rakentaminen, saastuminen ja ilmastonmuutos.” Kommenttina toteamme, että monimuotoisuuden huomioiminen on osa maa- ja metsätaloustoimia. Alueellisen metsäohjelman toimenpiteet myös tukevat tätä. Lisäysesitys: Lisätään Maankäytön muutokset.

Kappaleessa 6.1 Ekologiset vaikutukset, kohdassa luonnon monimuotoisuus todetaan, että; ”Luonnon monimuotoisuuden uhkana onkin esimerkiksi metsien kestämätön käyttö, josta voi seurata hiilinielujen pienenemistä ja myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.” Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi, huomioimalla kestävyyden kaikki osa-alueet. Monimuotoisuuden turvaamiseksi on metsätaloudessa tehty runsaasti toimia ja pitkään. Lainsäädännön lisäksi tehdään vapaaehtoisia toimia, esim. talousmetsien luonnonhoito. Myös Etelä-Karjalassa metsiä hoidetaan kestävästi. Metsissämme on viimeisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan mm. monimuotoisuudelle tärkeän kuolleen puun määrä on lisääntynyt.

Vesistöt kohdassa todetaan, että, ”Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti vesistöjen tilaa parannetaan ennaltaehkäisevästi ottamalla vesistöt huomioon kaikessa toiminnassa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä.”. Kommenttina toteamme, että vesienhoidossa tulisi suosia kannustavia vapaaehtoisia toimenpiteitä.

6.4 Taloudelliset vaikutukset
Taloudellisten vaikutusten arviointi on hyvin suppea.