Tiedote

Lihaa lautasella - keskustelua herättävä valinta

30.11.2018

Usean perheen ruokapöydässä keskustellaan tänä päivänä ruokavalinnoista. Julkisessa keskustelussa korostuu lihankulutuksen vähentäminen tavoitteena ja suositukset kasvisten osuuden lisäämisestä ruokavalioon. Keskustelu lihan ympärillä on usein tunnepitoista ja näkökulma asiaan saattaa olla yksipuolinen. Keskustelussa ei tule tarkastella vain yhtä näkökulmaa ja tämä tekeekin mielipiteen muodostamisen vaikeaksi.

Suomalaiseen perusruokavalioon kasvikset ovat kuuluneet kautta aikain, peruna ja ruis perusraaka-aineina ovat tuttuja suomalaisille kuluttajille, muut viljat ja kasvikset mukaan lukien. Liha on kuulunut suomalaiseen ruokavalioon kauan, aiemmin pyhäpäivän herkkuna, pitkään myös arkiruokailun osana. Ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen ravintomme tulee sisältää eri ravintoaineita. Liha on hyvä proteiinin lähde ja sisältää erityisen paljon hyvin imeytyvää rautaa. Proteiinin korvaaminen soija- tai maissipohjaisilla elintarvikkeilla ei ole kestävää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Suomalaisten lihankulutus on tällä hetkellä ravitsemussuositusten mukaista ja ennen kaikkea siipikarjan lihan kulutus on kasvanut. Kasvisten tuotantoon ovat tervetulleita uudet innovaatiot ja tuotteet, joiden avulla kotimaisten kasvisten kulutusta saataisiin lisättyä.

Lihantuotanto aiheuttaa vaikutuksia ympäristöön kuten kaikki muukin ihmistoiminta. Tuotanto tarvitsee peltoalaa ja osa siitä on nurmiviljelyssä. Nurmiviljely tasapainottaa viljelyn ympäristövaikutuksia. Kasvipeitteisinä pellot pidättävät ravinteita ja parantavat maaperän rakennetta. Laiduntaminen rikastuttaa pieneliöstön elämää ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia maisemaan. Viljelijät toteuttavat viljelykiertoa, jolla on myönteisiä vaikutuksia kaikkeen edellä mainittuun.

Lihantuotanto kuluttaa vettä, suhteessa lihantuotannon määrään Suomessa on runsaat ja puhtaat vesivarannot, joiden määrää ja laatua myös tarkkaillaan jatkuvasti. Eläintuotannon sivutuote, lanta, vähentää ostopanosten käyttöä ja edistää kiertotaloutta omalta osaltaan.

Ilmastonmuutoksen hillintään kuluttaja voi vaikuttaa valitsemalla lähellä tuotettua lihaa tai kasviksia.

Viljelijöiden maataloudesta saatava palkka koostuu tuotteiden myynnistä ja tuista. Tuet pitävät elintarvikkeiden hinnan kuluttajalle alhaisempana. Kaakkois-Suomen alueella toimii useita lihatiloja, jotka myyvät tuotteitaan esim. Reko-renkaiden kautta tai toimittavat niitä paikallisiin ruokakauppoihin. Kuluttajan on siis kohtuullisen helppo hankkia pöytäänsä paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita ja samalla virkistää aluetaloutta. Nykytuotanto on jäänyt usealle kuluttajalle vieraaksi, esimerkiksi eläinten lajinmukaista käyttäytymistä ei tunneta ja tämä saattaa aiheuttaa joskus harhaanjohtavia käsityksiä tuotannosta. Kotimaisen tuotteen ostajalla on mahdollisuus jäljittää viljelijä ja tila, josta tuote on peräisin ja tutustua tuotantoon viljelijän johdolla.

Suomessa lihantuotantoa ja -jatkojalostusta valvotaan tehokkaasti, elintarvikkeiden alkuperä on jäljitettävissä ja laatuun voimme luottaa. Ruoan turvallisuus ei ole vähäpätöinen asia.

Eettinen näkökulma lihantuotantoon ja -kulutukseen pitää sisällään eläinten hyvinvoinnin. Jo ennen voimaantuloaan uusi Laki eläinten hyvinvoinnista on aiheuttanut kriittistä keskustelua eläimen arvosta tuotannonvälineenä. Lihantuottajien toimintaa ohjaa kyseinen laki ja useat muut säädökset. Lihantuotanto elintarvikkeeksi on sallittua ja varsin säänneltyä, valinnan tuotannosta ja kulutuksesta tekee kuitenkin tuottaja ja kuluttaja itse.

Kaupassa runsaiden tuotevaihtoehtojen edessä iskee valinnanvaikeus, muistetaan kuitenkin, että valikoima on merkki yhteiskuntamme hyvinvoinnista.

Meillä on mahdollisuus valita, kunnioittakaamme toistemme valintoja!

Kari Niemi                                                             Eeva Saarikorpi

puheenjohtaja                                                      Vt. toiminnanjohtaja

MTK-Kaakkois-Suomi                                            MTK-Kaakkois-Suomi