null MTK:n Maitovaliokunnan kokoustiedote 12.10.2020

Tiedote

MTK:n Maitovaliokunnan kokoustiedote 12.10.2020

13.10.2020

Maitovaliokunnan ydinlinjaukset viikoilta 40 ja 41:

EHK:n laidunnustoimenpiteen tulee huomioida luonnosta paremmin erilaiset tilat ja kannustaa ulkoiluun. Eläinten hyvinvointia edistävien investointien tukiprosenttia tulee nostaa ja alarajaa laskea. Glyfosaatilla päätetyn nurmen tulee kelvata ympäristökorvauksen kasvipeitteisyysvaatimukseen. Strategiakeskusteluja jatketaan ja strategianyrkki työstää maitostrategiaa eteenpäin.

Kuva: Roosa Heikura
Kuva: Roosa Heikura

Maitovaliokunta on hyvin tyytymätön eläinten hyvinvointikorvausluonnoksen laidunnustoimenpiteeseen, sillä se ei vastaa alan ja kuluttajien tarpeeseen. Kuluttajat haluavat nähdä elämiä ulkona ja tähän MTK:n maitovaliokunta on halukas vastaamaan tilojen erilaiset lähtökohdat huomioiden. Eläinten hyvinvointikorvauksen tulee kannustaa jaloitteluun ja laidunnukseen. Erilaiset tilakohtaiset ja eläinryhmittäiset ratkaisut tulee ottaa korvauksessa huomioon, jotta mahdollisimman monella tilalla olisi mahdollisuus valita ulkoiluun kannustava toimenpide. Osa-aikalaidunnuksen on oltava toimenpidevalikossa. 90 vuorokauden laidunnustoimenpide rajaisi hyvin suuren osan maitotiloista tämän toimenpiteen ulkopuolelle. Maitovaliokunta päätti lähestyä ministeriötä tällä kertaa kannanoton ja puheenjohtajan tapaamisen muodossa vaikuttamisen jatkamiseksi ja asian tärkeyden painottamiseksi.

Maitovaliokunta katsoo myös, että eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa edistävien investointien tukiprosenttien tulee olla nykyistä suurempia. Lisäksi näiden investointitukien alarajaa tulee myös alentaa, sillä kannustimia myös pienempiin investointeihin (kuten siirrettäviin aitoihin) tulee olla. Maitovaliokunta päätti viedä asiaa eteenpäin tekemällä asiasta aloitteen MTK:n johtokunnalle.

 

Valiokunta näkee hyvin ristiriitaisena, että glyfosaatilla päätetty nurmi ei edellekään kelpaa kasvipeitteisyysvaatimukseen, mutta glyfosaatilla käsitelty viljan sänki käy. Tämä aiheuttaa tilatasolla haasteita ja tuntuu hyvin epäreilulta, koska nurmea viljellään usein vuosiakin ilman kasvinsuojelutoimenpiteitä. Asia on ollut useita kertoja aiemminkin esillä, eikä muutosta ole saatu. Päätettiin olla yhteydessä maa- ja metsätalousministeri Leppään asian edistämiseksi.

Tiistaina 6.10. pidetyssä etäkokouksessa keskityttiin myös tulevaan CAP-ohjelmakauteen Johan Åbergin luotsaamana sekä kuultiin Brysselin kotieläinasiamiehen Rauli Albertin terveisiä komission kuulemisesta koskien tuotteiden ja yritysten ympäristötehokkuusväitteiden perustelemisesta.

 

 

Maitovaliokunta lähti työstämään strategiaa Joensuussa viikolla 40 perinteisin SWOT-keskusteluin. SWOTteja laadittiin kolme markkinoiden, politiikan ja yrittäjän näkökulmasta.

Strategiatyönpohjaksi maatalouslinjalla laaditusta toimintaympäristöanalyysistä käytiin myös keskustelua. Valiokunta kuuli ja keskusteli Luken tutkijoiden Csaba Jansikin ja Olli Niskasen, MaitoSuomen Ilpo Lukkarisen, Maitoyrittäjien Juha Kantoniemen, Maaseutunuorten terveisiä tuoneen Kaisa Pihlajan ja Leena Suojalan kanssa sparraushengessä. Keskusteluja tullaan jatkamaan eri tahojen kanssa. Strategiatyön viemiseksi eteenpäin valittiin valiokunnan keskuudesta nk. strategianyrkki: Asko Miettinen, Tuomo Haikonen, Mauri Penttilä ja Niclas Sjöskog.

Maitovaliokunnan puolesta Marjukka Mattio, Maitoasiamies