MTK:n valtuuskunta kokoontui syyskokoukseen  22.-23.11. Espoon Hanasaareen. Kokouksessa mm. päätettiin MTK:n toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksuista vuodelle 2024, kuultiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin puhe sekä valittiin uudet edustajat MTK:n johtokuntaan erovuoroisten Markus Eerolan ja Pekka Kärkkään tilalle.

Riitta Torikka valittiin johtokuntaan ensimmäisessä vaalissa, jossa hänellä oli vastassaan Juha Sarviluoma, Sami Yli-Rahnasto ja Aleksis Kyrö. Ensimmäisellä kierroksella ei kukaan saanut tarvittavaa yli puolta äänistä. Torikan paikka varmistui toisella kierroksella, jossa hän sai 39 ääntä, Aleksis Kyrö 23 ja Sami Yli-Rahnasto 14 ääntä.

Aleksis Kyrö valittiin johtokuntaan toisen vaalin ensimmäisellä äänestyskierroksella, jossa hänellä oli vastassaan Sami Yli-Rahnasto ja Juha Sarviluoma. Kyrö sai 41 ääntä, Sarviluoma 19 ja Yli-Rahnasto 15 ääntä. 

MTK-Kaakkois-Suomi kiittää Pekka Kärkästä työstä johtokunnassa ja onnittelee Riitta Torikkaa ja Aleksis Kyröä

• MTK:n valtuuskunta kokoontui Espoon Hanasaaressa

Kysyimme Riitan mietteitä valtuuskunnan syyskokouksesta ja alkavasta johtokunnan jäsenyydestä. Tässä Riitan terveiset:

Valtuuskunnan kokouksessa pidettiin paljon puheenvuoroja jotka koskettivat myös Kaakkois-Suomalaisia jäseniä.

Todella paljon puhuttanut ja erittäin tärkeä toive Etelä-Suomen kotieläintukien maksamisesta murskaantui ministeri Essayahin puheenvuorossa, joten kokouksen vaatimukseksi tukien tuli ennakolta suuremman osan maksaminen helmikuussa sekä seuraavien vuosien osalta se, että tukien maksuaikataulu on tiedossa silloin kun tuet haetaan.

Hirvitilanne ja suurpetojen metsästys ja niiden aiheuttamat vahingot puhuttivat kokousta enemmän kuin koskaan ennen. Susien kannahoidollisen metsästyksen estyminen ja häirikkösusien poistamisen vaarantumisen pelätään vaikeuttavan hirvenmetsästystä hirvikoirille aiheutuvan vaaran takia. Julkisuudessa ollut hirvikannan kasvattaminen jopa 5 hirveen tuhannella hehtaarilla ei pidetä mahdollisena taimikkotuhojen lisääntymisen takia.

Myös kotieläintalouden näkökulmasta susien metsästyksen estämisellä pelätään olevan todella pahat seuraukset susien hyökätessä yhä useammin kotieläinten kimppuun. KHO:n päätöksen jälkeen on kuitenkin selvää ettei nykylain aikana susikantaa pystytä pienentämään vaan järjestön täytyy vaatia lainsäädännön uudistamista.

Metsäedunvalvonnan kärki on suunnattava edelleen Brysseliin päin koska EU:n puuttumisessa kansalliseen metsäpolitiikkaan ei näy vähenemisen merkkejä.

Kotimaan toimissa tärkeintä on metsäsomistajien herättely ja rohkaisu kaikenlaisiin metsänhoitotoimiin.  Erityisesti on etsittävä keinoja kuolinpesien aktivoimiseen ja niiden purkamiseen.

Itse haluan tulevina vuosina johtokunnassa painottaa järjestön yhtenäisyyttä niin että kaikki jäsenet riippumatta tuotantosuunnasta tai tukialueesta tuntevat itsensä tasavertaisiksi. Lisäksi nuorten hakeutumista alalle tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Kuvassa Riitta Torikka ja Pekka Kärkäs. Kuva: Päivikki Otronen