Takaisin Suomalainen on jo kasvissyöjä — ”Suomalaisten ei tarvitse surra syömisiään, kun pysytään kohtuudessa ja kotimaisuudessa”

Ajankohtaista

Suomalainen on jo kasvissyöjä — ”Suomalaisten ei tarvitse surra syömisiään, kun pysytään kohtuudessa ja kotimaisuudessa”

13.12.2019

Julkaistu 12.12.2019 Etelä-Saimaassa (lehti + netti) ja Kouvolan Sanomissa (netti), 13.12.2019 Kouvolan Sanomissa (lehti)

Viime kuukausien julkisesta, tosin pääkaupunkiseutupainotteisesta mediakeskustelusta voisi päätellä, että Suomen kansalaisen ruoka-annos koostuu pelkästä maidosta ja naudanlihasta. Luonnonvarakeskuksen ja Kantar TNS:n keräämien tietojen mukaan keskivertosuomalaisen ruokalautanen painoi noin 460 kiloa (ilman nesteitä) vuonna 2018.

Suurimman osan lautasesta täyttivät viljatuotteet (17,1 prosenttia), hedelmät ja marjat (15,7 prosenttia), tuoreet vihannekset (12,7 prosenttia) ja peruna (9,7 prosenttia). Yksikään edellä mainituista tuotteista ei ole kotieläimestä peräisin.

Vuodesta 2008 vuoteen 2018 tuoreiden vihannesten kulutus on kasvanut 13 prosenttia ja hedelmien ja marjojen yli 21 prosenttia. Tämä ei ole ylittänyt uutiskynnystä. Kotieläintuotteista eniten kulutettiin sianlihaa (7 prosenttia), juustoja ja rahkoja (6,8 prosenttia), jogurtteja, viilejä ja kermoja (6,5 prosenttia) sekä siipikarjanlihaa (5,5 prosenttia). Sokerin osuus oli 6,3 prosenttia.

Entäpä otsikoiden, keskusteluohjelmien, aamulähetysten ja someraivon valovoimainen tähti, naudanliha? Naudanlihan osuus suomalaisten ruokalautasilla vuonna 2018 oli neljä prosenttia. Kiloissa 19,3 kiloa, jossa on mukana luut ja kypsennyshävikki, joita kumpaakaan ei syödä.

Naudanlihan kulutuksen vertailuvuodeksi keksittiin jossain kohtaa vuosi 1950. Valinta ilmeisen laskelmoitu. Esimerkiksi sähkövalo, auto, saati jääkaappi olivat tuolloin suurimman osaa suomalaisista saavuttamattomissa, ja koko maa eli sodan jälkeisessä tilassa.

Rehellisempi vertailukohta olisi vaikkapa 1970-luvun alku, jolloin naudanlihan kulutus oli korkeimmillaan, vuonna 1975 noin 25 kiloa. Siitä kulutus on pudonnut 23 prosenttia vuoteen 2018. Tämäkään ei ole ylittänyt uutiskynnystä. Maidon kulutus on laskenut vuodesta 1950 noin 69 prosenttia ja vuodesta 1975 noin 52 prosenttia. Joidenkin populistien puheista voisi päätellä, että kyse olisi kasvuprosenteista.

Suomalaisten ei tarvitse surra syömisiään, kun pysytään kohtuudessa ja kotimaisuudessa. Ruoan tuottajien ei tarvitse murehtia, sillä suomalaiset syövät monipuolisesti ja pääosin suomalaista ruokaa. Siitä kiitos sekä tuottajille että kuluttajille. Ja, jos helposti haluaa vähentää ilmastokuormitustaan, se onnistuu poistamalla ruokavaliosta tuontilihat ja -maitotuotteet sekä korvaamalla riisi kotimaisella perunalla. Niin kotona kuin ulkona syödessä.

Tuula Dahlman, MTK-Kaakkois-Suomi
Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo

Katso tästä kirjoitus

Kouvolan Sanomissa

Etelä-Saimaassa