MTK-Kaakkois-Suomen syyskokous valitsi Juuso Ahvosen (MTK-Joutsenon edustaja), Kari Klaavun (MTK-Kymi-Pyhtää), Rauno Pekkolan (MTK-Ruotsinpyhtää) ja Riitta Torikan (MTK-Valkeala) MTK-Kaakkois-Suomen johtokuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kaikki valitut olivat erovuoroisia ja tulivat nyt uudelleen valituiksi. Kokous pidettiin eilen Kouvolassa.

MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja, maanviljelijä Matti Seitsonen Kouvolan Ummeljoelta kertoi avaussanoissaan mm. maatilojen talouskriisistä. Huonoon tilanteeseen on syynä tuottajien saamien tuottajahintojen alhainen taso ja toisaalta tuotantokustannusten raju hinnannousu. Kuluneena vuonna myös satotasot jäivät monilla tiloilla alhaisiksi kasvukauden haastavien sääolosuhteiden takia.

Kokouksessa olivat vahvasti esillä maatilojen talousahdingon lisäksi ilmastoasiat. Kansanedustaja, vihreitten tuore varapuheenjohtaja Hanna Holopainen piti kokousesitelmän. Hän kertoi ehtineensä jo vierailla lukuisissa eri maakunnissa ja tavanneensa eri elinkeinonharjoittajia, myös maa- ja metsätalousyrittäjiä, varapuheenjohtajakautensa aikana. Tavoitteena on jatkaa maakuntavierailuja, mistä kokousväki antoi tunnustusta. Holopainen näki yrittäjyyden ja ilmastotekojen yhteensovittamisessa paljon mahdollisuuksia ja korosti vastakkainasettelun välttämistä. Kokousedustajien esittämissä kysymyksissä esille tuli mm. viljelijöiden ja metsänomistajien syyllistäminen sekä huoli ilmastotavoitteiden myötä yhä tiukentuvista kansallisista ja EU-tason määräyksistä ja niiden vaikutuksista maa- ja metsätalousyritysten talouteen. Miten rahoitetaan esimerkiksi taksonomia-asetuksen mahdollisesti mukanaan tuomat suojeluvaatimukset yksityismetsissä tai estetään metsänomistajan hallinnollisen taakan lisääntyminen?

MTK:n ilmastoasiantuntija Jukka Rantala kertoi maatalouden ilmastotiekartasta, jossa viitoitetaan mahdollisuuksia hiilensidonnan lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Rantala totesi, että julkinen keskustelu on välillä lähtenyt lapasesta, mihin osaltaan syynä on keskustelijoiden heikko tietotaso ja faktojen puute. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ¾ tulee maaperästä. Tämä jää usein sivuraiteelle ja tikunnokkaan nostetaan kotieläintuotanto. Rantala totesi, että vaikka esimerkiksi broilerin ja sianlihan tuotanto, jotka vastaavat yli 80 % kokonaislihantuotannosta, lopetettaisiin Suomesta, eivät kotimaisen maatalouden päästöjä mittaavat viisarit juuri värähtäisi.

Esille tuli myös suurimpien kaupunkien suhtautuminen kotieläintuotantoon. Matti Seitsonen kertoi MTK:n tuoreesta haasteesta kunnille: Haastamme kaikki Suomen kaupungit ja kunnat siirtymään käyttämään kotimaista, maailman puhtainta ruokaa. Kaikki yhteisessä ruokaketjussa toimivat tahot, tärkeimpinä julkiset ruokapalvelut kaupungeissa ja kunnissa, haastetaan siirtymään kotimaisiin tuotteisiin. Esimerkiksi pahin hiilenpäästäjä valkoinen riisi olisi helppo vaihtaa kotimaiseen ohraan tai kauraan.

Lisätietoja:
MTK-Kaakkois-Suomi
Toiminnanjohtaja Tuula Dahlman, puh. 040 8474277