Kokouksen avasi MTK-Kaakkois-Suomen varapuheenjohtaja Janne Kainulainen ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Parkko. Vuoden 2024 toimintasuunnitelma hyväksyttiin, sen voi lukea tästä (pdf).

MTK-Kaakkois-Suomen johtokunnan lukumääräksi vahvistettiin 10 hlö. Johtokunnasta erovuorossa olivat Janne Kainulainen, Aleksi Kivelä ja Antti Särkkä. Janne Kainulainen valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle, Aleksi Kivelän tilalle valittiin Markus Tylli (MTK-Kaakko) ja Antti Särkän tilalle Juho Lapatto (MTK-Savitaipale).

MTK-Kaakkois-Suomella on MTK:n valtuuskunnassa neljä edustajaa, joista yksi on aina liiton puheenjohtaja. Valtuuskunnan edustajista erovuoroisina Petri Hovi (varajäsen Maaret Berg-Tynkkynen) sekä Ville Savelainen (varajäsen Aleksi Kivelä). Kaudelle 2024-2025 valittiin jatkamaan Petri Hovi ja varajäsen Maaret Berg-Tynkkynen. Kaudelle 2024-2025 Ville Savelaisen tilalle valittiin Janne Kainulainen ja varalle Aleksi Kivelä. Susanna Suonion varajäseneksi vuodelle 2024 valittiin Janne Kainulaisen tilalle Anni Simola.

Kuvassa Antti Särkkä ja Ville Savelainen

Kokouksessa kuultiin kaksi kokousesitelmää. Ensimmäisen puheen piti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Ministeri mainitsi puheessaan, että ruokaa voidaan käyttää aseena ja kriisiajat ovat paljastaneet ruokaketjun heikkoudet. Hinnat eivät siirry ruokaketjussa oikeidenmukaisesti ja tukitoimet ovat vastaavasti hitaita. Ministeri kertoi, että eläinpalkkioiden siirtoa ei ollut enää syksyllä mahdollista muuttaa mutta tulevien vuosien varalle on selvitystoimet käynnistetty. Tänä vuonna maksetaan 76 % kaikista tuista. Ministerin mukaan maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa ja asiasta pitää muistaa ja jaksaa kertoa yhä uudestaan eri paikoissa, mm. EU:n pöydissä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah

Kokouksen osallistujat esittivät ministerille kysymyksiä ja kommentteja:

Petri Hovi: Huoltovarmuudesta puhutaan paljon. Miten hoidetaan evakuointitilanteessa tuotantoeläinten evakuointi? Onko asiaa pohdittu ministeriön tasolla?

Vesa Pyötsiä: Hyvä että hallitus on huomioinut maatalouden kannattavuustilanteen. Liikenne itään on tyrehtynyt ja vaikeuttaa esim. lannoitteiden saantia ja ruokavientiä.

Juha Muuronen, Pekka Vihtonen ja Juho Lapatto kommentoivat nuoren viljelijän aloitustuen maksatuksen seisomista. Sukupolvenvaihdoksen tehneet tilat tarvitsevat kaupan todisteeksi varainsiirtoveron todistuksen mutta sitä ei saa.

Eero Kivistö: Hyrrän maksatuksia ei ole saatu käyntiin, esim. salaojainvestointeihin haettuja maksatuksia on odotettu elokuusta asti. Valtion talousarvion kirjaukset hyviä ja tulonjako oikeudenmukainen. Säästökohteet eivät koske ruokaa tuottavaa maataloutta?

Reino Parkko tiedusteli järkevän hallinnon perään. Tilalla on tehty 5 valvontaa, joiden tuloksia odotetaan pitkään. Eräästä valvonnasta tuli puolen vuoden kuluttua takaisinperintäpäätös 2,81 €.

Henri Hirvikallio: Vieraslajeja leviää Suomeen kiihtyvällä tahdilla. Miten ongelmaa hillitään ja torjutaan? Millainen on torjunta-aineiden tulevaisuus?

Juuso Ahvonen: Rajaseudulla it-yhteyksissä heikennystä 3G-verkon poistumisen myötä. Millainen on viljelijän oikeusturva, jos/kun dokumentit eivät lähde ajallaan viljelijästä riippumattomista syistä? Miten hallitus reagoi itäisen Suomen alueella havaittuun satelliittihäirintään, joka vaikuttaa mm. Vipu-mobiilin toimintaan?

MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen piti esityksen EU:n ennallistamisasetuksesta. Esityksen aluksi Asikainen kertoi missä kaikkialla ja miten MTK pyrkii vaikuttamaan päätöksiin niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Marraskuussa 2023 saavutettiin alustava sopu lainsäädäntötekstistä. Neuvottelutulos on alkuperäistä komission ehdotusta parempi, ja lainsäädäntötekstiin pystyttiin edunvalvonnalla vaikuttamaan. Suomen neuvottelutavoitteiden osalta jäätiin kuitenkin puolitiehen.

EU:n ennallistamisasetuksen pääsisällön muodostavat yleinen ennallistamistavoite, tarkemmat ennallistamistavoitteet sekä ennallistamisen toimeenpano. Tarkemmat tavoitteet sisältävät mm. luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanon tehostamisen sekä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanon. Toimeenpanoon kuuluvat kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joita EU:n komissio seuraa ja arvioi.

Yleistavoitteena on, että ennallistamistoimien piirissä on 20 % EU:n maa- ja meripinta alasta vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamista tarvitsevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on luvannut, että ennallistamisen pääpaino on vapaaehtoisissa toimissa. Iso kysymys on, miten kaikki sääntely vaikuttaa maatalouden kilpailukykyyn EU:n sisällä sekä erityisesti EU:n ja muun maailman välillä.

MTK on julkaissut Monimuotoisuusohjelman vuonna 2020. Se on kuitenkin jo hieman vanhentunut ja vuoden 2024 alussa julkaistaan uusi Luonnonmonimuotoisuuden tiekartta.

• MTK:n näkemyksiä ennallistamisesta