Valtiosihteerityöryhmän raportti Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisesta on nyt julkaistu. Raporttiin on viitattu myös MT:n verkkolehdessä 1.9.2022: ’Järjestö on kuitenkin tyytyväinen maatalouden uuden CAP-kauden edellyttämään rahoitukseen, Itä-Suomen rahoituspakettiin ja ”Välitä viljelijästä” -projektin jatkorahoitukseen ensi vuodeksi’.

Itäisen Suomen rahoituspakettiin ei voi olla tyytyväinen. Maatalouden osalta paketin anti on vaatimaton, se sivuutetaan lähinnä yleistason maininnoilla suomalaisen maatalouden heikosta kannattavuudesta.

Raportissa todetaan maaseutuohjelman edistävän biotaloutta ja maataloutta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Mainitaan CAP-suunnitelman sisältämät maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Viitataan yleisesti CAP:in mahdollisuuksiin edistää tilojen energiaomavaraisuutta.

Missä ovat avaukset Kaakkois- ja Itä-Suomen maatalouden osalta? Missä toimenpide-esitykset valkoposkihanhituhojen estämiseksi? Kantar TNS Agrin tutkimuksen mukaan (Maatilojen kehitysnäkymät 2030) itäisessä Suomessa tulevaisuudenusko horjuu ja tilojen määrä vähenee muuta maata jyrkemmin.

Keskittämispolitiikan seurauksena jalostava teollisuus on pitkälti siirtynyt läntiseen Suomeen. Pitkät kuljetusmatkat sinne nostavat kustannuksia ilman kriisejäkin, puhumattakaan tämänpäiväisestä tilanteesta. Heikko kannattavuus vaikeuttaa tilojen rahoituksen saantia ja ruokkii negatiivista kierrettä.

Itäisen Suomen maatalous vaatii nyt erityishuomiota, jos halutaan pitää kiinni maaseudun elinvoimasta, tukea yrittäjyyttä, teollisuutta, vihreää siirtymää ja aluetaloutta koko maassa. Ilman hajautettua maataloutta ei voida puhua kestävästä ruokaturvasta eikä huoltovarmuudesta. Itäisen Suomen elinvoimainen maatalous on tärkeä myös turvallisuuden kannalta.

Kaikki maatalous- ja maaseutupolitiikan välineet, joilla voidaan lisätä joustoa ja kohdentaa tukia täysimääräisesti Kaakkois- ja Itä-Suomeen, on otettava käyttöön.