Tiedote

Afrikkalaisen sikaruton torjunta jatkuu – myös paikallisten jaksamisesta ja toimeentulosta on huolehdittava

23.10.2026

Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa on käynnissä kriittinen vaihe. Ruokavirasto tiedotti 13. lokakuuta 15 uudesta tautilöydöksestä, joista osa tehtiin ydinalueen ulkopuolella. Lappeenrannassa todettu tartunta johti ydinalueen laajentamiseen koilliseen 15. lokakuuta. Pyhtäällä todetut löydökset puolestaan osoittavat, että taudin esiintymisestä tarvitaan lisää tietoa.

– Viimeisimmät löydökset muistuttavat, ettei tauti ole kadonnut mihinkään. Torjuntaa on jatkettava määrätietoisesti, jotta tauti ei pääse leviämään tuotantosikaloihin tai uusille alueille. Samalla meidän on muistettava, että tätä työtä tehdään täällä Kaakkois-Suomessa jo kolmatta kuukautta. Minua huolestuttaa yhä enemmän se, miten ihmiset jaksavat tämän tilanteen jatkuessa, MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Virpi Reinikainen sanoo.

Afrikkalaisen sikaruton torjunta on pitkä prosessi, jonka päättymistä on vaikea arvioida. Tilanne on vaikuttanut monin tavoin Kaakkois-Suomen asukkaisiin, maa- ja metsätalouden harjoittajiin sekä metsästäjiin.

– Täällä on tehty valtavasti työtä yhteisen tavoitteen eteen, ja siitä kuuluu suuri kiitos kaikille mukana olleille. Emme voi kuitenkaan pitää ihmisten aikaa, jaksamista ja taloudellisia voimavaroja rajattomina. Olemme kulkeneet taudin perässä jo lähes kolme kuukautta, eikä kukaan vielä tiedä, kuinka kauan tilanne jatkuu. Paikalliset ihmiset eivät saa jäädä yksin kantamaan tämän kriisin seurauksia ja kustannuksia.

Tauti on pidettävä poissa sikaloista

Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa keskeisiä toimia ovat tautiin kuolleiden villisikojen etsiminen ja hävittäminen, villisikakannan hallittu vähentäminen sekä huolellinen tautiturvallisuus.

Virus voi levitä myös ihmisten, ajoneuvojen, työvälineiden ja muiden tavaroiden mukana kauas tartunta-alueelta. Siksi ohjeiden noudattaminen ja tartuntojen ehkäiseminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Suomessa afrikkalaista sikaruttoa on todettu luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella, Miehikkälässä, Lappeenrannassa ja Pyhtäällä. Tuotantosikaloissa tautia ei ole todettu.

– Jos tauti pääsee sikalaan, seuraukset voivat olla erittäin vakavat koko suomalaiselle sikataloudelle ja elintarvikeketjulle. Siksi torjunnasta ja tautiturvallisuudesta ei voida tinkiä. Kyse on ennen kaikkea suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden turvaamisesta, Reinikainen muistuttaa.

Villisikakannan hallinta ja ajantasainen tilannekuva ovat ratkaisevia

Saalistilastot kertovat, että siellä, missä metsästys on sallittua, metsästäjät ovat lisänneet merkittävästi villisian pyyntiä. MTK kenttäjohtaja Timo Leskinen kiittelee aktiivisten metsästäjien panosta.

– Olisi kuitenkin tarpeellista, että riistahallinto ottaisi entistä aktiivisemman roolin erityisesti lisärajoitusvyöhykkeen metsästyksen koordinoinnissa ja kattavuuden varmistamisessa. Villisikakannan voimakas vähentäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolella on tärkeää taudin leviämisen estämiseksi, Leskinen korostaa.

Erityistä huolta aiheuttaa Pyhtään alueen tautitilanne. Alueelta on todettu kolme vanhoihin villisian jäännöksiin perustuvaa tautilöydöstä, jotka sijaitsevat erillään Virolahden löydöksistä. Ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen on haastavaa, eikä alueen tämänhetkistä tautitilannetta tunneta riittävän tarkasti.

– Epäselvä tilannekuva on pysäyttänyt kuukausiksi villisikakannan vähentämisen alueella, jolla villisikakanta on Suomen tiheimpiä. MTK esittää vakavasti harkittavaksi Ruokaviraston johdolla toteutettavan, kyttäykseen perustuvan villisikojen poistamisen käynnistämistä Pyhtään puoleisessa osassa tartuntavyöhykettä, MTK:n Kaakkois-Suomen kenttäpäällikkö Jouni Väkevä korostaa.

Saaliista saatavat näytteet voisivat merkittävästi parantaa ajantasaista tietoa kriittisen alueen tautitilanteesta ja auttaa torjuntatoimien kohdentamisessa.

MTK muistuttaa myös yksittäisten villisikahavaintojen merkityksestä. Näkö- ja jälkihavainnot voi ilmoittaa villisikahavainnot.fi-palveluun. Kuolleista tai sairaista villisioista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille.

Lisätietoja:
Virpi Reinikainen, toiminnanjohtaja, MTK-Kaakkois-Suomi
puh. 040 847 4277
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK Metsänomistajat -linja
puh. 0400 754 235
Jouni Väkevä, kenttäpäällikkö, MTK Metsänomistajat -linja
puh. 040 530 7164
Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi

Tiedotteen jakelu: Kaakkois-Suomen alueen mediat