Elokuusta tuli Kaakkois-Suomessa kuukausi, jollaista tuskin kukaan meistä osasi ennakoida. 

Suomen ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton löydös Virolahdella muutti alueemme tilanteen hetkessä. Sen jälkeen tilannekuva, rajoitukset ja viranomaisohjeet ovat muuttuneet nopeasti. Elokuun lopun uusi tautilöydös Pyhtäällä, noin 40 kilometrin päässä aiemman tartuntavyöhykkeen rajasta, osoitti jälleen, kuinka paljon taudin todellisesta levinneisyydestä on epävarmuutta. 

ASF on vakava eläintauti, jonka leviämisen estämiseksi on tehtävä kaikki tarpeellinen. Samalla torjuntatoimien pitää olla perusteltuja ja oikeasuhtaisia, niiden vaikutukset on tunnistettava ja alueen ihmisille on pystyttävä kertomaan selkeästi, mihin ratkaisut perustuvat. 

MTK Kaakkois-Suomessa olemme viime viikkoina tehneet töitä sen eteen, että alueemme ääni kuuluu. Olemme vieneet ministeriöihin ja viranomaisille esityksiä muun muassa viljan käytön ja varastoinnin ratkaisuista sekä korvausten tarpeesta, olleet yhteydessä kuntiin, kansanedustajiin, viranomaisiin ja alan toimijoihin sekä tuoneet alueen tilanteen suoraan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin tietoon hänen vierailullaan 17. elokuuta. 

Olemme osallistuneet myös kriisin taloudellisten vaikutusten kokoamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Elokuun lopussa liityimme mukaan Kaakkois-Suomen yhteiseen kannanottoon, jossa vaaditaan riittäviä resursseja taudin torjuntaan, korvauksia rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin sekä alueen yritysten, maatilojen ja kuntien toimintaedellytysten turvaamista. 

Yhteinen viesti on selvä: ASF torjunta on koko Suomen asia, eikä rajaseutu voi jäädä yksin kantamaan sen kustannuksia. 

Tiedonkulkuun tarvitaan selkeä muutos 

Johtokuntamme kokoontui 31. elokuuta ylimääräiseen kriisikokoukseen. Keskustelussa nousi päällimmäiseksi kaksi huolta: viranomaisviestinnän puutteet sekä metsästystä koskevien rajoitusten vaikutukset. 

Ruokaviraston tiedottaminen ei ole vastannut tilanteen vakavuutta eikä alueen toimijoiden tiedontarvetta. Liian usein uudet tiedot ovat tavoittaneet alueen ensin tiedotusvälineiden kautta. Samalla nopeasti muuttuneet ohjeet ja eri alueita koskevat määräykset ovat tehneet kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan. 

Tiedonkulun parantamiseksi saatiin tänään kuitenkin myös konkreettinen askel eteenpäin. Kaakkois-Suomen alueellisessa yhteistyöryhmässä sovittiin alueella järjestettävistä yhteisistä infotilaisuuksista samaan tapaan kuin aiemmin Miehikkälässä järjestetyssä tilaisuudessa. Tällä kertaa järjestelyvastuu on muilla alueen toimijoilla, mutta MTK Kaakkois-Suomi on lupautunut olemaan mukana tilanteen ja tarpeen mukaan. 

Pidämme tätä hyvänä ja tarpeellisena toimintatapana. Alueen viljelijöillä, metsänomistajilla, yrittäjillä ja muilla asukkailla pitää olla mahdollisuus saada ajantasaista tietoa, esittää kysymyksiä ja kuulla suoraan viranomaisilta, mihin muuttuvat ratkaisut ja rajoitukset perustuvat. 

Samalla tarvitaan edelleen parannusta Ruokaviraston valtakunnalliseen ja alueelle suuntautuvaan viestintään. Paikalliset infotilaisuudet voivat täydentää tiedonkulkua, mutta ne eivät voi korvata oikea-aikaista, johdonmukaista ja ennakoivaa viranomaisviestintää. 

Tänään 1. syyskuuta Ruokavirasto muutti jälleen tartuntavyöhykkeen määräyksiä. Vanhan ja uuden vyöhykkeen rajoitukset yhtenäistettiin ja useita rajoituksia lievennettiin. Tartuntavyöhykkeellä sallitaan nyt muun muassa metsätaloustyöt ja maanmuokkaus kulotusta lukuun ottamatta sekä pienpetojen loukkupyynti. Nämä ovat tervetulleita ja tarpeellisia muutoksia. 

Samalla tilanne osoittaa, kuinka tärkeää avoin, nopea ja johdonmukainen viranomaisviestintä kriisissä on. Alueen ihmisillä on oikeus tietää, miksi rajoituksia asetetaan, mitä niillä tavoitellaan ja millä perusteella niitä jatketaan tai muutetaan. Luottamus syntyy vain tiedosta ja perusteluista. 

Johtokunta päätti, että MTK Kaakkois-Suomi jatkaa vaikuttamista Ruokavirastoon ja maa- ja metsätalousministeriöön sekä etsii tähän yhteistyötä muiden Kaakkois-Suomen toimijoiden kanssa. 

Metsästys jäi edelleen ratkaisematta 

Ruokaviraston tämänpäiväinen päätös helpotti monia tartuntavyöhykkeen rajoituksia, mutta yleinen metsästyskielto jäi pääosin voimaan. Tässä työ ei siis ole valmis. 

Metsästysrajoituksilla on vaikutuksia huomattavasti metsästystä laajemmalle. Juuri syyskuun alussa mahdollistunut valkoposkihanhien suojametsästys on Kaakkois-Suomen viljelijöille tärkeä uusi keino torjua vakavia satovahinkoja. ASF-alueella sen käyttäminen estyy edelleen ilman erillistä ratkaisua. 

Myös häirikkösusien ja muiden suurpetojen osalta tarvitaan selkeät toimintamahdollisuudet. Pienpetojen loukkupyynnin salliminen tämänpäiväisessä päätöksessä oli tarpeellinen korjaus. Jos hirven ja muiden suurten sorkkaeläinten metsästys puolestaan estyy pitkäksi aikaa laajoilla alueilla, seurauksena voi olla kantojen ja maa- ja metsätalouden vahinkojen kasvu tulevina vuosina. 

MTK Kaakkois-Suomi valmistelee metsästysrajoituksista oman lausuman. Emme vaadi tautitorjunnan heikentämistä, vaan rajoitusten jatkuvaa arviointia taudin levinneisyydestä saatavan tiedon perusteella sekä niiden muiden seurausten huomioon ottamista. 

Erityisesti Virolahdella, Miehikkälässä ja osin Lappeenrannassa on eletty tiukkojen rajoitusten keskellä jo kuukauden ajan. Kun tautia on nyt löytynyt huomattavasti alkuperäistä aluetta laajemmalta, myös alkuperäisen alueen rajoitusten tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta on voitava arvioida uuden tiedon valossa. 

Kaikkien tuotantosuuntien puolesta 

ASF on tämän hetken suurin kriisimme, mutta muu edunvalvonta ei ole pysähtynyt. Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos on ollut lausunnolla, valkoposkihanhien suojametsästyksen ohjeistusta on valmisteltu ja suurpetoihin liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti esillä. 

Epävarmuuksia on juuri nyt paljon, eikä kaikkiin kysymyksiin ole vielä vastauksia. Juuri tällaisessa tilanteessa edunvalvonnan merkitys korostuu. Meidän tehtävämme on seurata, kysyä, vaikuttaa, tarvittaessa kyseenalaistaa ja ennen kaikkea hakea ratkaisuja. Jos vastausta tai muutosta ei saada ensimmäisellä yrittämällä, jatkamme yrittämistä. 

Ja pidämme huolta siitä, että Kaakkois-Suomen maa- ja metsätalouden ääni kuuluu – koko laajuudessaan.