Asia on ollut pitkään viranomaisten tiedossa ja poliittisessa päätöksenteossa esillä. Jätimme yhdessä naapuriliittojen kanssa jo vuosi sitten ministeri Krista Mikkoselle ja ministeri Jari Lepälle osoitetun kannanoton, jossa peräänkuulutimme riittäviä resursseja, rahoitusta ja tehoa lupa-asioiden käsittelyyn. Olimme myös mukana vuosi sitten kesäkuun alussa pidetyssä eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisessa, jossa toimme esille syvän huolemme viljelijöiden ahdingosta ja taloudellisesta tilanteesta valkoposkihanhituhojen riistäytyessä käsistä. Muistutimme omaisuudensuojasta ja elinkeinonvapaudesta ja niiden kunnioittamisen tärkeydestä. Otimme esille myös huoltovarmuuteen liittyvät tekijät.

Tuolloin luvattiin lisäpanostusta ja tehokkaampia ratkaisuja ongelmaan. Tilanne on kuitenkin viljelijöiden ja maanomistajien kannalta edelleen huono. Riittäviä resursseja tehokkaisiin poikkeuslupien myöntämisiin ei ole. Esimerkkinä alueeltamme voimme mainita huhtikuun lopussa tulleen päätöksen, jonka käsittely vei yli puoli vuotta. Päätös on pitkä ja vaikeaselkoinen. Se ei anna mahdollisuutta tehokkaalle karkottamiselle, kun kevätmuuton aikaista ampumista ei sallita. Kohtuuttoman käsittelyajan lisäksi huolta herättää luontojärjestöjen asema lupakäytännöissä. Maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden selvittäminen ja nimeäminen on BirdLifen valtakunnallinen hankekehys, jossa alueelliset lintuyhdistykset tunnistavat alueensa maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Miten näissä huomioidaan maanomistajien, elonkeinonharjoittajien oikeudet? Kuka kantaa vastuun päätöksistä ja niiden oikeellisuudesta? Laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta linjaa, että tavoitteena on lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä, selkeyttää lainsäädäntöä ja toteuttaa perustuslain asettamat vaatimukset. Alueelliset lintuyhdistykset ja niiden tekemät havainnot viranomaispäätösten perusteluissa eivät mielestämme lisää viranomaistoiminnan puolueettomuutta ja luotettavuutta. Toimintatapa paitsi sotii oikeustajua vastaan myös nakertaa uskottavuutta ja kunnioitusta, joita viranomaiset perinteisesti ovat Suomessa nauttineet.

Emme voi pitää prosessia kohtuullisena emmekä hyväksy menettelytapaa, jossa viranomaispäätökset viipyvät viikkoja, kuukausia, jopa yli puoli vuotta. Erityisen vakavaksi tässä yhteydessä asian tekee se, että on kyse yrittäjien elinkeinosta ja toimeentulosta. Vastavuoroisesti, maa- ja metsätalousyrittäjät joutuvat omalta osaltaan noudattamaan viranomaisten antamia tiukkoja ja ehdottomia määräaikoja erilaisissa prosesseissa.

Yleisesti, ELY-keskusten yhtenä tavoitteena on maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen arvoista ensimmäinen on asiakaslähtöisyys, jota kotisivuilla kuvataan seuraavasti: palvelemme ennakoivasti, oikeudenmukaisesti, ripeästi ja intressejä yhteen sovittaen.

Mielestämme hyvä viranomaispäätös on selkeä ja selkokielinen. Viranomaisen velvollisuus on toimia oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti. Lupaa hakevan oikeus on saada päätöksiä kohtuullisessa määräajassa.

Matti Seitsonen                                        Tuula Dahlman
Puheenjohtaja                                           Toiminnanjohtaja
MTK-Kaakkois-Suomi                                MTK-Kaakkois-Suomi