Suomalaisen ruokajärjestelmän maine turvallisten, terveellisten ja hyvänmakuisten elintarvikkeiden tuottajana on koko alan kilpailukyvylle ensiarvoisen tärkeää. Tämän maineen ylläpito perustuu vahvasti peltomaan puhtauteen ja maan kykyyn tuottaa hyviä satoja. Peltojen puhtaus on korostetusti aina ollut MTK:n keskeinen edunvalvontatehtävä. Maan kyky tuottaa hyviä satoja edellyttää sekä hallittua kasviravinteiden käyttöä että erilaisten haitta-ainepitoisuuksien minimointia peltomaassa. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi syyskuun lopussa tapauksesta, joka osoittaa biokaasutuotannon sivuvirtoihin perustuvien lannoitevalmisteiden hyödyntämisessä olevan edelleen sekä teknologisia että juridisia kehitystarpeita.  

Biokaasun tuotannossa hyödynnettäviä sivuvirtoja syntyy koko ruokaketjussa maatiloilta teollisuuden kautta kaupalle ja kuluttajille. Bioenergian ohella biokaasutuotannon sivuvirtana syntyy runsaasti ravinnerikasta sivuvirtaa eli mädätettä. Tätä sivuvirtaa hyödyntämällä voidaan korvata osa peltoviljelyssä käytettävistä kasviravinteista. Biokaasua tuottavat laitokset seuraavat mädätteen fysikaalista ja kemiallista laatua lainsäädännön vaatimusten mukaan.   

Lain mukaan hyväksyttävät vieras- ja haitta-aineiden määrät ovat verrattain korkeat.  Peltoviljelyssä ravinteina käytettävässä mädätteessä sallittujen yli 2 mm epäpuhtauksien (muovi, metalli ja lasi) pitoisuus ei saa ylittää 5g kuiva-ainekiloa kohden. Lisäksi epäpuhtauksien kokonaismäärä ei saa ylittää 10g vastaavaa kuiva-ainekilo kohden. Tämä lainsäädäntö on muuttumassa siten, että vuoden 2028 alusta edellä mainitut raja-arvot putoavat puoleen.   

Onko Sinun kohdallesi sattunut vastaavia ongelmatapauksia? Kerro MTK:lle kokemuksesi biojätepohjaisen kompostin ja/tai mädätteen silmin havaittavan roskan määrästä. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 5 minuuttia. Vastaukset kootaan nimettöminä ja niitä hyödynnetään edunvalvonnassa.

Vastaa kyselyyn tästä Lyhyt kysely vastaanotettujen ei-lantapohjaisten kierrätyslannoitteiden laadusta (mädäte, komposti)