”Kaksi viikkoa keväällä ja kaksi viikkoa syksyllä”. Näinhän sitä on kuultu sanottavan maanviljelijän vuodenkierrosta ja työmäärästä. Minulle riittäisi, että keväällä olisi lomaa kaksi viikkoa ennen toukojen aloitusta ja toiset kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuseen ryhtymistä. Nyt vuodenkierto on vakiintunut nykyiseen uomaan kasvinviljelyn osalta niin, että huhtikuun alussa peltopuolen työt alkavat ja loppuvat sitten loka – marraskuussa räntäsateisiin. Karkeasti se menee ainakin meillä näin: huolletaan, lajitellaan, kylvetään, ruiskutetaan, lisälannoitetaan, taas ruiskutetaan, rakennetaan, katselmoidaan, huolletaan, puidaan, kylvetään, taas puidaan, ruiskutetaan, ojitetaan, muokataan ja taas huolletaan / korjataan. Sesongista toiseen mennään ja yritetään pysyä kesän kiivaan kasvurytmin perässä kaikkine tarpeellisine toimenpiteineen.

Kesän alussa Kotkassa järjestettiin suurtapahtuma Kotka-Jukola 2026, jossa oli ennätysmäärä osallistujia kilpailuun. Tapahtuma oli suuri ponnistus järjestäjille ja kaikille niille sadoille talkoolaisille. Ilman maanomistajien myötämielisyyttä ja suostumusta luovuttaa metsäpalstojaan suunnistuskilpailun maastoiksi ei tällaista suurtapahtumaa voida ajatustasolla viedä alkua pidemmälle. Kotkassa tämä maanomistajien yhteishenki löytyi jo muutama vuosi sitten, kun Kymin lentokentän aluetta haettiin Jukolan viestin kilpailukeskukseksi. Maanomistajille kilpailun jälkeen jaetulta kartalta laskin, että noin kaksikymmentä rastia löytyi ja jälkien perusteella löytyy tänäkin päivänä omista metsistäni. Maastoon jääneistä jäljistä, uusista poluista ja juuristovaurioista huolimatta olen hyvilläni, että paikkakunta sai kesäisen piristysruiskeen yli 50 000 ihmisestä ja merkittävistä aluetaloudellisista vaikutuksista. Vaikkakin tämä Kotka-Jukola tullaan muistamaan lähes tauottomasta vesisateesta ja odottamattomasta sähkökatkosta Venlojen viesti lähdön aikoihin, oli tapahtuma onnistunut ja ikimuistoinen.  

Eteläisessä kymenlaaksossa on sittemmin satanut vettä muulloinkin, kuin Jukolan aikana. Sääaseman tilastohistoria kertoo, että vettä on tilan sääasemaan kertynyt kesäkuun ensimmäisestä päivästä tätä kirjoittaessa heinäkuun 19. päivään mennessä yhteensä 211 mm. Eli paljon! Toki tällaiset vesimäärät näkyvät jo kasvustoissa. Parhaiten vettä ovat sietäneet kaura ja kevätvehnä. Liiasta vedestä kärsivät kevätrypsit ja herne. Pellon peruskuivatus ja pinnanmuotoilu korostuvat. Painanteet näkyvät lammikoina ja salaojituksen tarve näkyy laajemmalla alueella. Tekemistä siis riittää tälläkin saralla.

Nyt on se hetki vuodesta, jolloin tehdään havainnointia pelloilla. Katselmoidaan hukkakauroja ja rikkakananhirssiä. Tutkitaan kasvinsuojelutoimenpiteiden tehoja. Lasketaan jyvälukuja tähkässä ja arvioidaan tulevaa sadon määrää. Unelmoidaan hyvästä taloudellisesta tuloksesta ja kannattavuudesta. Kasvustokierroksilla nautitaan kesästä ja ollaan ylpeitä tekemästämme tärkeästä työstä!

Aurinkoisia ja tuulisia puintipäiviä!

Olli Marttila
johtokunnan jäsen
MTK-Kaakkois-Suomi ry.

puheenjohtaja
MTK-Kymijoki ry.

Johtokunnan terveiset 6/2026: Juho Lapatto
Johtokunnan terveiset 8/2026: Riitta Torikka