Back Kannanotto: Turvetuotannon ja -käytön vähenemisen vaikutukset Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

Ajankohtaista

Kannanotto: Turvetuotannon ja -käytön vähenemisen vaikutukset Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

29.01.2021

MTK-Kaakkois-Suomen kannanotto 27.1.2021


Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitto ovat laatineet alla olevan kyselyn, jonka vastauksien perusteella laaditaan alueelliset siirtymävaihesuunnitelmat JTF-rahastoon. Siirtymäsuunnitelmilla pyritään vastaamaan muutos- ja kehittämistarpeisiin ja löytämään keinoja/tapoja/välineitä kehitystyöhön. Taustaa: Euroopan komissio esittää vihreän kasvun politiikkaa ja vuoteen 2050 asetetun EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamista varten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia. Mekanismi sisältää mm. uuden Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmakaudelle 2021–2027 (Just Transition Fund JTF). Rahaston tarkoituksena on tukea alueita ja toimialoja, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen eniten vaikuttaa. Euroopan komissio esittää Suomelle keskittymistä turpeen käytöstä luopumiseen.

Kuva: MTK:n kuvapankki
Kuva: MTK:n kuvapankki

1. Turpeen käytön ja -tuotannon vähenemisestä aiheutuvat haittavaikutukset: Mitkä sektorit (talouden toiminnat ja teollisuusalat) lopetetaan tai ajetaan alas siirtymän seurauksena, ja millä aikataululla?
Turvetuottajat, kuljetusala, turvetta energiana käyttävät, turvetta kasvualustana käyttävät, turvetta kuivikkeena käyttävät esim. nauta-, sika-, kana-, hevostalous kärsivät. Energiateollisuus, metsätaimitarhat, kasvihuoneet, maa- ja metsätalous, lannoitteena (ravinteiden sitoja) ja maanparannusaineena turvetta käyttävät. Haitat näkyvät saman tien, kun turvetuotanto romahtaa hallitsemattomasti.


2. Turpeen käytön ja -tuotannon vähenemisestä aiheutuvat haittavaikutukset: Millä sektoreilla (talouden toiminnat ja teollisuusalat) on odotettavissa toimintojen, menetelmien tai tuotosten muutoksia?
Energiatuotannossa käytännössä tuontihake korvaa turpeen. Kotieläintiloilla millään muulla kuivikkeella ei ole tutkimusten samanlaisia myönteisiä vaikutuksia eläinterveyteen ja hyvinvointiin kuin turpeella. Kasvihuoneissa ja kukkatuotannossa turve käytännössä korvaamaton ja sen saannin tyrehtyessä tuotanto lakkaa. Metsätaimitarhoilla ja puuntaimien kasvatuksessa turpeen rooli on olennainen. Paakkukasvualustoissa käytännössä kaikki tuotetaan vaaleassa rahkaturpeessa. Maanparannus: turpeen sisältämillä biologisesti aktiivisilla aineilla on myönteinen vaikutus kasvien kasvuun. Savi- ja hiekkamailla se parantaa maan fysikaalisia ominaisuuksia. Kasvuturve pidättää myös ravinteet ja veden kasvin käyttöön. Maanparannusaineena käytetään tummaa ja pitkälle maatunutta turvetta, jolla on nopea ja pitkäkestoinen maanparannusvaikutus. Turve soveltuu etenkin erikoiskasvien ja viljan jatkuvaan viljelyyn, jossa maa köyhtyy ja eliötoiminta heikkenee. Erityisen käyttökelpoinen se on voimaperäisessä kasvinviljelyssä, kuten perunan, juurikkaiden, avomaanvihannesten ja marjojen viljelyssä.


3. Arvioi työpaikka- ja taloudellisia menetyksiä sekä uudelleen koulutuksen tarpeita em. sektoreilla: Varovaisesti arvioituna puhutaan sadoista työpaikoista ja kymmenistä miljoonista euroista.


4. Mitä talouden, toiminnan ja osaamisen monipuolistamisen ja kehittämisen mahdollisuuksia sekä tarpeita joihin JTF-rahaston varoja tulisi kohdentaa, näette olevan?
Infran oltava kunnossa, jotta hajautettu monipaikkainen asuminen ja työskentely, opiskelu, harrastaminen on mahdollista. Muutosvoimana ollut pandemia, joten on loogista käyttää JTF-rahaa tähän.

Bioenergian mahdollisuudet.


5. Millaisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia on, joilla vastataan turvetuotannon ja -käytön vähenemisen välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin? Kuvaile vaikutuksia organisaation omaan toimintaan.
Vaikutukset, kts. kohta 3. Taloudellinen kompensaatio yrittäjille. Turpeen korvaaminen energialaitoksissa: mahdollisuus käyttää kotimaisia korvaavia raaka-aineita.