Päätökset eivät synny itsestään – terveisiä Brysselistä

Viime viikolla sain mahdollisuuden tutustua Euroopan unionin päätöksentekoon Brysselissä MTK Lappeen järjestämällä matkalla. On melko harvinaista, että yksittäinen tuottajayhdistys järjestää tällaisen vierailun, ja siitä suuri kiitos kuuluu yhdistyksen puheenjohtajalle Petri Hoville, joka teki merkittävän työn matkan toteutumiseksi.

Oma mahdollisuuteni osallistua avautui, kun yksi yhdistyksen johtokunnan jäsenistä oli estynyt lähtemään ja MTK Lappee päätti kutsua vapautuneelle paikalle liiton uuden toiminnanjohtajan. Arvostan tätä elettä suuresti, lämmin kiitos siitä! Matkaseurana meillä oli myös ryhmä MTK Keski-Pohjanmaan alueelta.

Vierailimme Brysselissä europarlamentaarikko Elsi Kataisen kutsusta. Kahden tiiviin ohjelmapäivän aikana tutustuimme Euroopan parlamenttiin, MTK ja Copa-Cogecan Brysselin toimistoon, Euroopan historian taloon, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan, Euroopan komissioon sekä Suomen pysyvään EU-edustustoon. Erityisesti ajatuksia herätti se, miten ja missä vaiheessa yhteisiin asioihimme voidaan vaikuttaa.

Vaikuttaminen alkaa kauan ennen päätöksiä

EU:n päätöksentekokoneisto on monivaiheinen, ja sen toiminta tuntuu helposti etäiseltä. Vierailun aikana päätöksenteon rakenteet, vastuut ja eri valmisteluvaiheet avautuivat aivan uudella tavalla. Edunvalvonnan näkökulmasta erityisen hyödyllistä oli nähdä konkreettisesti, missä vaiheissa päätösten sisältöön voidaan vaikuttaa.

Kun esitys on pitkälle valmisteltu ja neuvotteluasemat muodostuneet, vaikuttamisen mahdollisuudet ovat jo rajalliset. Erityisesti mieleen jäivät trilogit eli kolmikantaneuvottelut, joissa Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemyksiä sovitetaan yhteen. Niissä säädöksen sisältö saa usein jo käytännössä lopullisen muotonsa. Liikkeellä on siis oltava huomattavasti aikaisemmin, mieluiten jo ennen varsinaisen lainsäädäntöehdotuksen valmistumista.

Myös päätöksenteon aikajänne konkretisoitui. EU-asioiden eteneminen kestää vuosia, joskus jopa vuosikymmenen. Siksi edunvalvonnassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ennakointia ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Henkilökohtaiset kohtaamiset ratkaisevat

Brysselissä edunvalvontaa tehdään tapaamalla ihmisiä, keskustelemalla ja rakentamalla luottamusta. Kasvokkain käydyt keskustelut ja niiden kautta syntyvät verkostot ovat vaikuttamistyön keskeinen osa.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat hyvin erilaisia, ja myös maatalouden tuotantoedellytykset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomelle tärkeät pohjoisen olosuhteet, pitkät etäisyydet ja lyhyt kasvukausi eivät ole kaikkialla samalla tavalla merkityksellisiä.

Yhteisiä ratkaisuja rakennettaessa on osattava tunnistaa omat tärkeimmät tavoitteet ja samalla ymmärtää muiden lähtökohtia. Joskus on joustettava itselle vähemmän merkityksellisessä asiassa, jotta voi saada tukea kaikkein tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on edunvalvontaa käytännössä.

Matkan aikana konkretisoitui myös se valtava työmäärä, jota Brysselissä edunvalvonnan eteen tehdään. Työ koostuu valmistelusta, neuvotteluista, kokouksista ja jatkuvasta yhteydenpidosta eri toimijoihin. Verkostoja rakennetaan ja ylläpidetään myös varsinaisten työpäivien ulkopuolella. Vaikuttaminen edellyttää syvällisen asiantuntemuksen lisäksi pitkäjänteisyyttä ja erinomaisia yhteistyötaitoja. Arvostukseni Brysselissä työskenteleviä ihmisiä ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan on entistäkin suurempi.

Tuleva rahoituskausi nostaa kansallisen vaikuttamisen entistä tärkeämmäksi

Kaikissa tapaamisissa nousi esille EU tulevan rahoituskauden 2028–2034 valmistelu ja erityisesti suunnitellut muutokset rahoituksen rakenteeseen. Komission ehdotuksessa kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (NRP) kokoaisivat nykyistä laajemmin yhteen eri politiikkalohkojen rahoitusta, mikä korostaisi myös jäsenvaltioissa tehtävien valintojen merkitystä.

Kaakkois-Suomen näkökulmasta kysymys on erittäin tärkeä.

Meidän on kyettävä varmistamaan, että Suomen kansallisessa valmistelussa huomioidaan myös itäisen ja kaakkoisen Suomen erityisolosuhteet, maatalouden tuotantoedellytykset ja alueen elinvoimaan kohdistuvat haasteet. Rajaseutujen elinvoima, toimiva ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat myös turvallisuuskysymyksiä. Ne eivät ole vain alueellisia erityistoiveita, vaan osa koko Suomen ja Euroopan yhteistä etua.

Tulevat eduskuntavaalit ja niiden jälkeen muodostettavan hallituksen linjaukset saavat tässä kokonaisuudessa aivan erityisen merkityksen. Vaikuttamistyötä ei voi jättää odottamaan valmiita päätöksiä. Alueelliset tarpeet ja tavoitteet on tuotava esille jo nyt.

Suomalaisia tarvitaan myös EU valmistelupöytiin

Yksi matkan aikana esille noussut huoli koski suomalaisten EU-virkamiesten määrän kehitystä. Eläköityminen tuo mukanaan sukupolvenvaihdoksen, ja olisi tärkeää saada uusia suomalaisia osaajia hakeutumaan EU-tehtäviin. Nuoria pitäisi rohkaista kiinnostumaan EU-urasta jo varhaisessa vaiheessa, ja harjoittelu voi olla ensimmäinen askel kansainväliselle uralle.

Oli ilahduttavaa nähdä, että myös Elsi Kataisen toimistolla oli vierailumme aikana nuori TET-harjoittelija tutustumassa työhön. Hieno esimerkki siitä, miten kiinnostusta voidaan herättää jo varhain.

Eteläsavolaista mieltä lämmitti myös vierailu MTK Brysselin toimistolla, jossa tapasimme EU-asiantuntija Riikka Karjalaisen ja harjoittelija Edvin Ehrnroothin. Molemmilla on vahvat juuret maatalouden alkutuotannossa. On arvokasta, että Brysselissä työskentelee ihmisiä, jotka tuntevat maatalouden arjen ja ymmärtävät, miten päätökset lopulta näkyvät maatiloilla ja maaseudun yrityksissä.

Paikalliset näkökulmat kuuluvat myös Brysseliin

Matka vahvisti käsitystä siitä, että paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU-tason edunvalvonnalla on jokaisella oma tärkeä tehtävänsä. Ne eivät ole toisistaan irrallisia, vaan muodostavat kokonaisuuden.

Meidän tehtävämme alueella on tunnistaa jäsentemme arjesta nousevat haasteet ja tarpeet, tuoda ne ajoissa yhteiseen valmisteluun ja huolehtia, että ne välittyvät myös valtakunnalliseen ja eurooppalaiseen edunvalvontaan.

Lämmin kiitos MTK Lappeelle ja Petri Hoville hienosti järjestetystä matkasta, Elsi Kataiselle vieraanvaraisuudesta sekä kaikille tapaamiemme organisaatioiden edustajille avoimista ja rakentavista keskusteluista. Kiitos myös MTK Keski-Pohjanmaan matkaseurueelle mukavasta yhteisestä matkasta.

Brysselistä jäi paljon ajateltavaa ja entistä vahvempi käsitys siitä, miten pitkäjänteistä ja monella tasolla tehtävää työtä edunvalvonta vaatii.

Jos haluamme vaikuttaa siihen, millaisilla edellytyksillä suomalaista ruokaa tuotetaan 2030-luvulla, työtä on tehtävä nyt.

Virpi Reinikainen
Toiminnanjohtaja
MTK-Kaakkois-Suomi