Aikaisemmin talonpojat katsoivat kalenterista, milloin työt pelloilla ja metsissä aloitettiin ja mihin mennessä tulisi saada valmiiksi. Uskottiin maahisiin, tonttuihin ja perinteisiin. Ne kantoivat ja valoivat uskoa vuodesta toiseen.

Nykyinen maa- ja metsätalousyrittäjä seuraa ajantasaista tutkakuvaa säästä. Katsoo pitkänajan ennusteita ja katsoo harkinnalla tehtyä viljelysuunnitelmaa.

Siltikään aina ei voi onnistua, vaikka maan kasvukuntoa olisi vaalittu, sertifioidut laatusiemenet hankittu ja lannoituskin olisi hiottu viimeisen päälle. On säällä se viimeinen ”sana”. Pitkä hellejakso, vuorokauden mittainen rankkasade tai kaiken kasvun polvilleen saava halla. Ja niin se vetää polvilleen myös tuottajankin.

Ääriolosuhteiden lisääntymisestä on tullut uusi normi, enää ei puhuta poikkeuksellisuudesta.

Mietteet pellonlaidalta sopivat myös arkea viitoittavaan säätelyynkin. Itse päätös on vain kiikkerä kirsikka kakun päällä. Sen sinne saaminen on vaatinut paljon pohjatyötä, tutkimista, suunnittelua, lausuntoja ja niitä kuuluisia istumislihaksia. Tämä työ jää harmillisen usein näkymättömäksi. Hidas, pitkäjänteinen päätöksenteko lopulta näyttää monen silmissä lopulta tappiolta, mutta päätöspöydissä istuville se on kompromissi, jonka kanssa voidaan edetä yhdessä ja on helpompi työskennellä seuraavissa neuvotteluissa.

Monelle tuttu päätöksentekoprosessi sisältää viisi tunnettua vaihetta: ongelman tunnistaminen, vaihtoehtojen etsiminen ja arviointi, päätöksen tekeminen ja toteuttaminen. Tähän haluaisin lisätä vielä kuudennen vaiheen: seurannan. Miten on mennyt, onnistumiset ja missä voidaan petrata. Yrityksillä, yhdistyksillä ja monilla toimijoilla, maa- ja metsätalous mukaan lukien, on vuotuinen tilinpäätös. Mielestäni siihen rinnalle voitaisiin nostaa yhtä tärkeäksi toiminnan tehokkuuden ja onnistumisen tarkastelun. Ja nämä kirjattaisiin myös ylös, etteivät sitten seuraavaa vuotta läpi käydessä olisi painuneet muistin pohjalle.

Puoli vuotta MTK Kaakkois-Suomen liiton puheenjohtajana on tullut täyteen. Ihan kevyt aloitus ei ole ollut.  Tammikuussa aloitettu liittokokousta 2027 valmisteleva strategiatyö tulee elokuussa lausuntovaiheeseen ja työ jatkuu ensi vuoden alussa. Tänä vuonna uudella konseptilla aloittanut maakuntavaliokunta (entinen metsävaliokunta), jossa yhden pöydän ääressä maa- ja metsätaloustoimijat pääsevät keskustelemaan. Tähän pöytään mahtuu myös mm. riistaan, vesistöihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Aloitin tässä maaliskuussa puheenjohtajana. Kevätvaltuuskunnassa Juha Marttilan lopettamisilmoitus on työllistänyt eniten valintatyöryhmää, mutta myös tuonut lisäkokouksia ja mietittävää liittojen puheenjohtajille.

Paljon on opeteltavaa ja sisäistettävää, jonka moni kokenut puheenjohtaja osaa ennestään. Kokouskalenterin ja tilan töiden välissä tasapainottelu vaatii vielä hiomista ja ehkä sellainen harmonia löytyy.

Juhannuksena tullut sademäärä ja ulkona tälläkin hetkellä ropiseva sade tuo haasteita. Kylmä kevät ja kasvun hitaus mietittävää. Ehkä kestävämpiä lajikkeita ja kylvöjen hajauttamista. Onneksi löytyy muistiinpanoja menneiltä vuosilta ja niihin voi mietinnöissä nojata. Tämä ala on täynnä uuden oppimista ja koko ajan tulee uutta tutkimustietoa.

Joka kevät viljan aloittaessa pellossa lainehtimisen mieli on kuin lapsella, iloinen ja innoissaan. Yllä olevan kuvan korkeudessa kissat saavat mahdollisuuden lähteä omille seikkailuilleen ja toiveissa siintää jo mahdollinen puinti. 

Susanna Suonio, puheenjohtaja
MTK-Kaakkois-Suomi