MTK Kaakkois-Suomi ry ja Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry pyytävät Ruokavirastolta selvitystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntaan liittyvistä aitaussuunnitelmista sekä siitä, miten maanomistajien oikeudet, kiinteistöjen käyttö ja paikalliset sopimussuhteet huomioidaan torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Afrikkalaisen sikaruton torjunta on tärkeää koko suomalaisen kotieläintuotannon, elintarvikeketjun ja huoltovarmuuden kannalta. Taudin leviämisen ehkäiseminen edellyttää tehokkaita viranomaistoimia ja hyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

Samalla on huolehdittava siitä, että poikkeuksellisissakin olosuhteissa maanomistajien oikeudet turvataan, toimenpiteiden perusteet ovat selkeät ja niiden käytännön vaikutukset yksityiseen maa- ja metsäomaisuuteen arvioidaan asianmukaisesti.

Virolahden ja Miehikkälän alueelle suunniteltu aitaaminen herättää kysymyksiä erityisesti maanomistajien kuulemisesta, aitojen sijoittamisesta, kiinteistöjen käytöstä sekä toimenpiteiden pitkäaikaisista vaikutuksista.
Lisäksi alueelta on kantautunut huolta viranomaisten koordinoimien metsästys- ja torjuntatoimien yhteensovittamisesta paikallisten metsästysseurojen ja maanomistajien välisten sopimusten kanssa.

Pidämme tärkeänä, että nämä kysymykset selvitetään hyvissä ajoin ennen mahdollisten rakennus- ja muiden toimenpiteiden käynnistämistä.

1. Aitaussuunnitelmien sisältö ja toteuttaminen

Pyydämme Ruokavirastolta selvitystä seuraavista kysymyksistä:
• Mikä on suunniteltujen aitausten tarkoitus, alustava sijainti, laajuus ja toteutusaikataulu?
• Millä perusteilla aitalinjaus määritellään ja miten eri vaihtoehtojen vaikutuksia maa- ja metsätalouteen sekä kiinteistöjen käyttöön arvioidaan?
• Onko suunnitelmista saatavilla kartta-aineistoa, jonka perusteella maanomistajat voivat arvioida vaikutuksia omiin kiinteistöihinsä?
• Miten aitojen sijoittamisessa huomioidaan kiinteistörajat, metsätiet, yksityistiet, kulkuoikeudet, ojitukset ja muu olemassa oleva infrastruktuuri?
• Miten aitausten tarvetta, toimivuutta ja mahdollista poistamista arvioidaan tautitilanteen muuttuessa?

2. Maanomistajien oikeudet ja kuuleminen

Maanomistajien aseman tulee olla selkeä jo suunnitteluvaiheessa.
Pyydämme selvittämään:
• Mihin lainsäädäntöön mahdollisten aitojen rakentaminen yksityisille maa-alueille perustuu?
• Edellyttääkö aidan sijoittaminen yksityiselle kiinteistölle maanomistajan suostumusta, vai voidaanko se toteuttaa viranomaispäätöksellä ilman suostumusta? Millä edellytyksillä?
• Miten vaikutusalueen maanomistajat tunnistetaan ja miten heihin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä?
• Missä vaiheessa maanomistajilla on mahdollisuus vaikuttaa aitalinjauksen suunnitteluun ja toteutukseen?
• Millainen päätös- ja muutoksenhakumenettely mahdollisiin kiinteistökohtaisiin toimenpiteisiin liittyy?
• Miten toimitaan tilanteissa, joissa maanomistaja vastustaa aidan sijoittamista tai ehdottaa vaihtoehtoista linjausta?
Pidämme tärkeänä, ettei maanomistajien kuuleminen jää pelkän yleisen tiedottamisen varaan, vaan että suoraan vaikutusten kohteeksi joutuvilla kiinteistönomistajilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ratkaisujen valmisteluun.

3. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä kiinteistöjen käyttö

Mahdollisten aitojen sijoittaminen metsä- ja maatalousalueille voi aiheuttaa sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia kiinteistöjen käyttöön.
Pyydämme selvittämään:
• Miten turvataan maanomistajien, metsäkoneiden ja muiden toimijoiden pääsy aidan rajaamille kiinteistöille?
• Miten aitausten suunnittelussa huomioidaan metsänhoito, puunkorjuu, puutavaran kuljetukset, maatalousliikenne sekä muut kiinteistöillä harjoitettavat elinkeinot?
• Miten aitojen mahdollisesti edellyttämät portit ja muut kulkujärjestelyt suunnitellaan ja kuka vastaa niiden käytettävyydestä?
• Miten ehkäistään aitausten aiheuttamat vahingot metsäteille, ojituksille, puustolle, viljelyksille ja muille rakenteille?
• Miten toimitaan tilanteissa, joissa suunniteltu aitaus vaikeuttaa tai estää kiinteistön tavanomaista käyttöä?
Erityisen tärkeää on, ettei väliaikaiseksi tarkoitettu taudintorjuntatoimenpide johda maanomistajalle pitkäaikaiseen tai kohtuuttomaan haittaan.

4. Rakentamisen, kunnossapidon, purkamisen ja vahinkojen vastuut

Pyydämme Ruokavirastoa täsmentämään:
• Mikä taho vastaa aitojen rakentamisesta ja rakentamiskustannuksista?
• Kuka vastaa aitojen kunnossapidosta, valvonnasta ja mahdollisista korjauksista?
• Kenellä on oikeus liikkua yksityisillä kiinteistöillä rakentamis-, tarkastus- ja kunnossapitotehtävissä, ja miten maanomistajille ilmoitetaan näistä toimista?
• Kuka vastaa aitojen aiheuttamista vahingoista sekä maa- ja metsätaloudelle syntyvistä kustannuksista ja tulonmenetyksistä?
• Millä perusteilla ja missä menettelyssä maanomistaja voi hakea korvausta aiheutuneesta haitasta tai vahingosta?
• Kuka vastaa aitojen poistamisesta ja kiinteistöjen palauttamisesta ennalleen, kun aitaamiselle ei enää ole tarvetta?
Pidämme välttämättömänä, että vastuut ja mahdolliset korvausmenettelyt ovat maanomistajien tiedossa jo ennen toimenpiteiden aloittamista.

5. Metsästysoikeudet ja paikalliset sopimussuhteet

ASF-torjuntaan liittyvien metsästysjärjestelyjen osalta alueelta on tullut esille huolta paikallisten toimijoiden välisen yhteistyön ja olemassa olevien sopimusten huomioimisesta.
Maanomistajat ovat luovuttaneet metsästysoikeuksia metsästysseuroille sopimuksilla, jotka muodostavat perustan paikallisen metsästyksen järjestämiselle. Viranomaisten toteuttamat poikkeukselliset torjuntatoimet voivat synnyttää tilanteita, joissa näiden sopimusten ja viranomaistoimivallan keskinäinen suhde jää epäselväksi.
Pyydämme selvittämään:
• Miten maanomistajien ja metsästysseurojen väliset metsästysvuokrasopimukset huomioidaan ASF-torjuntatoimissa?
• Millä oikeusperusteella ja missä tilanteissa viranomaisen määräämiä tai koordinoimia toimenpiteitä voidaan toteuttaa poiketen olemassa olevista metsästysoikeutta koskevista sopimuksista?
• Miten maanomistajille ja paikallisille metsästysseuroille tiedotetaan tällaisista toimenpiteistä?
• Millä toimivaltuuksilla Ruokaviraston nimeämät koordinaattorit toimivat suhteessa maanomistajiin, metsästysoikeuden haltijoihin ja paikallisiin metsästysseuroihin?
• Miten menetellään tilanteissa, joissa viranomaisten suunnittelemat toimet ja paikalliset sopimukset tai toimintatavat ovat keskenään ristiriidassa?
Korostamme, että kysymysten tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa tautitorjunnan tarpeellisuutta, vaan selventää toimivaltuuksia, vastuita ja menettelytapoja sekä ehkäistä tarpeettomia ristiriitoja.

6. Paikallinen yhteistyö ja tiedonkulku

ASF torjunta edellyttää viranomaisten, maanomistajien, metsänhoitoyhdistysten, metsästysseurojen ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyötä.
Pyydämme Ruokavirastoa selvittämään, miten tämä yhteistyö on organisoitu ja miten maanomistajien edustus on huomioitu torjuntatoimien valmistelussa.
Esitämme lisäksi, että ennen mahdollisten aitausten toteuttamista järjestetään vaikutusalueen maanomistajille ja muille keskeisille toimijoille yhteinen tilaisuus, jossa suunnitelmat, niiden perusteet sekä käytännön toimintatavat käydään läpi.
Pidämme tärkeänä myös sitä, että maanomistajille osoitetaan selkeä yhteyshenkilö tai menettely, jonka kautta kiinteistökohtaiset kysymykset, haitat ja mahdolliset erimielisyydet voidaan käsitellä.

Lopuksi
MTK-Kaakkois-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Kaakko pitävät afrikkalaisen sikaruton tehokasta torjuntaa välttämättömänä. On kuitenkin tärkeää, että torjuntatoimien suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuvat avoimesti ja yhteistyössä niiden maanomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa, joiden alueisiin toimenpiteet kohdistuvat.

Maanomistajien oikeuksien, elinkeinotoiminnan edellytysten ja olemassa olevien sopimussuhteiden asianmukainen huomioiminen vahvistaa luottamusta viranomaistoimintaan ja edistää myös taudintorjunnan käytännön onnistumista.

Pyydämme Ruokavirastolta kirjallista vastausta edellä esitettyihin kysymyksiin sekä mahdollisuuksien mukaan ajantasaisen aineiston suunnitelluista aitausratkaisuista.

Toivomme vastausta mahdollisimman pian, jotta maanomistajia koskevat kysymykset voidaan käsitellä ennen mahdollisten rakentamistoimenpiteiden käynnistymistä.

Ystävällisin terveisin,

MTK Kaakkois-Suomi ry
Virpi Reinikainen
Toiminnanjohtaja

Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry
Jarmo Haimila
Toiminnanjohtaja