Luonnonvarakeskuksen keräämien ravintotaseen ennakkotietojen mukaan keskivertosuomalaisen ruokalautanen ja juomalasi painoivat vuodessa vajaat 700 kiloa vuonna 2021. Alkoholijuomat muodostivat tästä yli 100 kiloa, mutta virvoitusjuomat ja kivennäisvedet puuttuvat taseesta.

Taseen tiedot eivät ole täydellisiä, mutta antavat hyvän kuvan kuluttamastamme ravinnosta. Ainakin paremman kuin mitä julkisesta keskustelusta välillä voisi päätellä. Viimeisimpänä STT:n uutinen liittyen hallituksen ns. ilmastoruokaohjelmaan.

Suurimman osan taseesta muodostivat nestemäiset maitotuotteet sisältäen maidot, piimät, viilit, jogurtit, rahkat ja kermat (20 %), viljatuotteet (12 %), liha (11 %), olut (10 %), hedelmät ja marjat (10 %), tuoreet vihannekset (9 %), peruna (6,4 %) ja sokeri (4 %). Nämä muodostivat taseesta yli 80 %.

Lihasta eniten kulutettiin sianlihaa (4,1 %) ja siipikarjanlihaa (4,1 %). Juuston osuus taseesta oli 3,7 %.

Vuodesta 2008 vuoteen 2021 tuoreiden vihannesten kulutus on kasvanut reilut 11 prosenttia ja hedelmien ja marjojen noin 14 prosenttia. Tämä ei ole ylittänyt uutiskynnystä.

Entäpä otsikoiden, keskusteluohjelmien, aamulähetysten ja someraivon valovoimainen tähti, naudanliha? Naudanlihan osuus suomalaisten ruokalautasilla vuonna 2021 oli 2,6 prosenttia. Kiloissa 18,4 kiloa, jossa on mukana luut ja kypsennyshävikki, joita kumpaakaan ei syödä.

Ruoka on ravinnon lisäksi mitä suurimmassa määrin nautinnon tuoja. Suomalainen ruokailija voi keskittyä nautintoon, kun pysytään kohtuudessa ja kotimaisuudessa.

Helpoin ja vastuullisin tapa vähentää ilmastokuormitusta on jättää ruokavaliosta pois kaikki eläinperäiset tuontituotteet ja korvaamalla riisit sekä nuudelit kotimaisella perunalla ja viljalla. Niin kotona kuin ulkona syödessä.