MTK-Kaakkois-Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua esitysestä ja pyytää huomioimaan seuraavaa:
Esityksen tavoitteeksi ja tarkoitukseksi on linjattu, että se lisää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä, selkeyttää lainsäädäntöä ja toteuttaa perustuslain asettamat vaatimukset. MTK-Kaakkois-Suomi pitää linjausta hyvänä. Korostamme tässä yhteydessä, että esityksen tulee kunnioittaa ja edistää omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta.

MTK-Kaakkois-Suomi edellyttää kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta lain laatijalta. Viljelijällä ja maanomistajalla on rajatut mahdollisuudet yrittää karkottavaa lintuja etenkään työhuippuina, jolloin vahinkoja tapahtuu. Esimerkiksi esityksessä mainittu rehunteko; tuolloin yrittäjän aika menee täysimääräisesti elinkeinon pyörittämiseen pyrkimyksenä varmistaa toimeentulo. Esitykseen ei tarvita kirjausta vahingonkärsijän velvollisuudesta ehkäistä vahinkoja, sillä jokainen yrittäjä tekee parhaansa omaehtoisesti.

Esitykseen pitää mielestämme selkeästi tehdä parannus vahingonkärsineen oikeuksiin. Taulukkoarvoista tulee olla mahdollisuus selvityksen perusteella poiketa. Todellisten vahinkojen määrät tiloilla ovat moninkertaisia nykykäytännön mukaisesti maksettuihin avustuksiin verrattuna. Nämä vahingot ovat jääneet viljelijöiden itse maksettaviksi. Edellytämme, että esitykseen kirjataan mahdollisuus täysimääräisiin, todellisiin kustannuksiin perustuviin korvauksiin ilman ylärajaa.

MTK-Kaakkois-Suomi edellyttää, että korvauksia tulee voida hakea ja maksaa useammin kuin kerran vuodessa. Tällä hetkellä tilanne on kestämätön, ja korvausten saaminen saattaa kestää jopa toista vuotta. Maksatuksiin tulee jatkossa varata riittävästi resursseja.

Vahinkojen määrät ovat koko ajan kasvamassa ja vaihtelevat vuosittain, mihin vaikuttavat ennalta-arvaamattomat, maanomistajasta riippumattomat tekijät. Haettavien korvausten määrä ei siten ole maanomistajan käsissä. Jo pelkästään yhdenvertaisuuden perusteella tilannetta, jossa määräraha loppuisi kesken vuotta tai sitä ei olisi täysimääräisesti kaikkiin vahinkoihin, ei mitenkään voi hyväksyä. Toteamme, että korvauksiin tulee varata riittävästi varoja.

Tuula Dahlman, toiminnanjohtaja
Eeva Saarikorpi, kenttäpäällikkö