YLEISESTI
Maakuntaohjelmassa linjataan, että ’Saavutettavuuden parantaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävä luonnonvarojen käyttö parantavat maakunnan elinvoimaisuutta.’ Muistutamme maakunnan elinvoimaisuuden kannalta maa- ja metsätalouden kehittämisen merkityksestä. Kannattava, resurssitehokas maa- ja metsätalous tukee kestävää luonnonvarojen käyttöä ja ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä. Saavutettavuuden parantaminen on oleellista maaseutuasumisen, -yrittämisen ja monipaikkaisuuden kannalta. Etenkin alemman väyläverkoston ja verkkoyhteyksien parantaminen vaikuttaa oleellisesti maakunnan pito- ja vetovoimaan.

Asiakirjassa on seuraava maininta: ’Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia ohjaa kehittämistoimia tunnistettuihin vahvuuksiin, joita ovat logistiikka, bio- ja kiertotalous sekä digitalous.’ Viittamme edellä lausumaamme. Maa- ja metsätalous ovat bio- ja kiertotalouden keskiössä. Pidämme tärkeänä, että koko maa- ja metsätaloussektorin, ml. elintarvike- ja metsäteollisuus, toimintaedellytykset turvataan ja kehittämistä tuetaan. Korostamme puurakentamisen merkitystä ja siihen panostamista.

INNOVATIIVINEN KYMENLAAKSO - UUDISTUVA ELINKEINOELÄMÄ
Kannatamme tämän kohdan linjauksia ja tavoitteita: yrittäjyyden vahvistaminen, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Myös yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn tukemiseen panostetaan. Merkittävässä roolissa on kansainvälisten investointien ja yritysten houkuttelu maakuntaan.

KESTÄVÄ KYMENLAAKSO - MAAKUNNAN SAAVUTETTAVUUS JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN 

LIIKENTEEN TOIMIVUUS
Kyseisen kohdan toisessa kappaleessa todetaan seuraavaa: ’Alemman verkon toimivuuden varmistaminen on tärkeää mm. metsä- ja elintarviketeollisuudelle.’ Esitämme tähän lauseeseen lisäystä: ’Alemman verkon toimivuuden varmistaminen on tärkeää mm. maa- ja metsätaloudelle sekä elintarviketeollisuudelle.’ Peruste: Kouvola on yksi maamme suurimmista maatalouskunnista ja maakunta merkittävää maatalousaluetta.

UUSIUTUVA JA PÄÄSTÖTÖN ENERGIA
Esitämme toisessa kappaleessa olevan lauseen ’Metsäsektori on lähitulevaisuudessakin keskeinen toimija energiantuotannossa ja yleensäkin kiertotaloudessa’ jälkeen lisättäväksi seuraavaa: Maataloussektorin biokaasutuotannon edistäminen on osa kestävää, uusiutuvaa energiataloutta. Biokaasutuotanto (esim. lannasta ja nurmesta) tehostaa myös ravinnekiertoa ja kiertotaloutta. Peruste: Sen lisäksi että biokaasun tuotannon avulla voidaan pienentää sekä maatalouden että liikenteen päästöjä, kohenevat myös työllisyys ja energiaomavaraisuus.
TIETOLIIKENNEYHTEYDET Kannatamme tämän kappaleen linjauksia koko maakunnan kattavista, nopeista ja luotettavista tietoliikenneyhteyksistä.

VETOVOIMAINEN YHDYSKUNTARAKENNE
’Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi’ otsikon alla on kohta: ’alueiden profiloitumisen tukemista ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä alueen omaleimaisuuteen ja vahvuuksiin tukeutuen’. Esitämme tämän kohdan jälkeen lisättäväksi seuraavaa: -maa- ja metsätaloussektorin edistäminen alueellisia vahvuuksia tukemalla.
Peruste: Kuten asiakirjassa todetaan, Kymenlaakso lukeutuu maan parhaimpiin maatalousalueisiin. Lisäksi em. elinkeinojen edistäminen tukee Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärkivalintoja strategiakaudella 2021–2025 eli ÄLYKÄS JA VIHREÄ LOGISTIIKKA (LOGISTIIKKAKÄRKI); UUSIUTUVAT MATERIAALIT JA ENERGIA (BIO- JA KIERTOTALOUSKÄRKI); DATATALOUS, KYBERTURVALLISUUS SEKÄ PELILLISYYS (DIGITALOUSKÄRKI).

LUONNON MONIMUOTOISUUS JA KESTÄVÄ LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ
Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen korostuu hyvin monissa maakuntaohjelman kohdissa. Maa- ja metsätalouden osalta haluamme nostaa esiin viime vuonna julkaistun ohjelman, jonka tavoitteen on edistää luonnon monimuotoisuutta maa- ja metsätaloudessa https://www.mtk.fi/documents/20143/173095/MTK_luonnonmonimuotoisuusohjelma_A5_1603_WEB.pdf/ce7a7d9e-a4f8-5c2f-f2d6-c1f44539bba6?t=1584343590289

Kolmannessa kappaleessa todetaan: ’Hyvä esimerkki on maankäytön suunnittelu siten, että luonnon ydinalueet ja niitä yhdistävä verkosto muodostavat toimivan kokonaisuuden luonnon monimuotoisuuden, biotalouden, luonnossa virkistäytymisen, asumisen ja luontomatkailun kannalta.’ Huomautamme, kuten ohjelma-asiakirjassakin mainitaan, että kestävä kehitys käsitteenä on laajempi ja pitää sisällään ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen aspektin. Korostamme yksityisen maanomistajan oikeutta päättää esim. metsän hoidollisista toimista ja menetelmistä ja valita eri vaihtoehdoista itselleen kulloinkin tarkoituksenmukaisin.

AKTIIVINEN KYMENLAKSO – KULTTUURI JA LIIKUNTA
Lopussa olevaan luetteloon ’Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi’ esitämme lisättäväksi seuraavaa: maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen (green care).

YMPÄRISTÖSELOSTUS
Ympäristöselostuksen sivulla 5 on listattu luettelo otsikolla ’Maakuntaohjelman laadinnassa huomioitavia linjauksia, strategioita ym.’ Luettelo on melko kattava, mutta siinä ei ole viiden ELY-keskuksen yhdessä laatimaa Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa 2020–2027:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/175347/Raportteja%2053_2019.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Mukana ko. ohjelmaa laatimassa oli myös Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tavoitteena oli tunnistaa alueelle sopivia toimenpiteitä, jotka liittyvät ravinnekuormitukseen ja vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan. Esitämme, että ko. ohjelman voisi lisätä luetteloon ja siten yhdeksi maakuntaohjelman toteutuksessa huomioitavia linjauksia ja strategioita.

Alueemme toimijoiden yhteinen tavoite on siirtyminen hiilineutraalia Kymenlaaksoa kohti. Maatalouden osalta haluamme nostaa esille Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän Maatalouden ilmastotiekartan (Lehtonen, H., Saarnio, S., Rantala, J., Luostarinen, S., Maanavilja, L., Heikkinen, J., Soini, K., Aakkula, J., Jallinoja, M., Rasi, S., Niemi, J. 2020. Maatalouden ilmastotiekartta – Tiekartta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Suomen maataloudessa. ISBN 978-952-9733-54-5.)
Luken analyysit osoittavat liikkumatilan, jossa ruuantuotanto voi kehittyä ja olla osa ratkaisua maakuntien tavoitellessa hiilineutraaliutta.

Sivun 17 on seuraava lause: Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Koko Suomen tilannetta relevantimpaa olisi maakunnan omassa ohjelmassa kertoa nimenomaan Kymenlaakson tilanne. Näin myös maakuntaohjelmakokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen tältä osin olisi mahdollista. Esitämme, että ko. lauseen tilalle laitetaan lause, jossa todetaan, mikä on Kymenlaaksossa vesien rehevöittävästä ravinnekuormasta peräisin maataloudesta.
Selostuksessa viitataan myös alueen kaupunkien jätevesien puhdistukseen. Tässä yhteydessä olisi hyvä todeta, mikä on kaupunkien merkitys vesistöihin päätyvän kiintoaineiden ja ravinteiden kohdalla. Selvitysten mukaan kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki saman verran kiintoaineita ja fosforia kuin vastaavalta peltoalalta pinta-alayksikköä kohden (prof. Heikki Setälä, Helsingin yliopisto). Lisäksi kaupunkien hulevesien mukana päätyy luontoon mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä.

Sivulla 17 todetaan: ’Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen on edennyt ja etenee jatkossa pääasiassa vapaaehtoisin keinoin (esim. METSO- ja Helmi-ohjelmat).’ Pidämme hyvänä, että luonnonsuojelun todetaan perustuvan vapaaehtoisuuteen.

Lisäksi samalla sivulla todetaan, että: ’Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa ja siniviheryhteyksiä suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä, lähivirkistysalueilla ja kulttuuriympäristössä.’ Korostamme, että monimuotoisuutta huomioidaan myös talousmetsien luonnonhoidolla. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee turvata ja kunnioittaa yksityisen maanomistajan oikeutta päättää esim. metsän hoidollisista toimista ja menetelmistä ja valita eri vaihtoehdoista itselleen kulloinkin tarkoituksenmukaisin.

Sivulla 20 kerrotaan, että ’yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden ja maatalouden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä’. Mitä ja minkä suuruisia ovat maatalouden volyymit, joihin tässä viitataan? Lähtötilanne on olennainen, kun näitten kehittymistä seurataan maakuntaohjelman toteutuksessa.

MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Maakunta-asiakirjakokonaisuudessa korostetaan hyvin biotaloutta, kiertotaloutta, uusiutuvaa energiaa ja vihreää taloutta. Vaikutusten arvioinnissa puhutaan laajasti ympäristövaikutuksista ja kokonaisvaikutuksista ja on laadittu kattava ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa todetaan, että maakuntaohjelma tähtää talouskasvuun Kuitenkaan tässä ei arvioitu maaseutuvaikutuksia tai yritysvaikutuksia, minkä takia kokonaisvaikutusten arviointi jää väistämättä osin puutteelliseksi. Esitämme, että ne tehdään ja lisätään vaikutusarviointeihin. Muun muassa Kuntaliitto on todennut, että ’maaseutuvaikutusten arviointi on työkalu onnistuneiden päätösten ja muutosprosessien tueksi’.

Lopuksi kiitämme maakuntaohjelman laadinnassa noudatettua laajaa yhteistyömenettelyä ja eri tahojen toimijoiden sekä asukkaiden osallistamista.