YLEISET KOMMENTIT
MTK Kaakkois-Suomi, MTK Etelä-Savo ja alueen metsänhoitoyhdistykset edustavat alueen maanomistajia ja pitävät tärkeänä osallisuuttaan Kaakkois-Suomea ja Etelä-Savoa koskevien vesienhoitosuunnitelmien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Tärkeää on, että suunniteltavat toimenpiteet ovat maanomistajille vapaaehtoisia jatkossakin. Myönteisellä viestinnällä ja hyvällä yhteistyöllä saamme maanomistajille viestiä vesienhallinnan merkityksestä omassa toiminnassaan. Vaikka suunnittelualueet ovat isoja, tulee muistaa, että maanomistajalle tärkeää on omien lähivesien kunto nyt ja tulevaisuudessa. Siksi mahdollisten hankkeiden kuuluu olla ”ihmisen kokoisia”, jotta niillä on mahdollisuus onnistua.

MTK Kaakkois-Suomi, MTK Etelä-Savo ja alueen metsänhoitoyhdistykset yhtyvät Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y:n antamaan lausuntoon koskien raporttia ”Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033” /”Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2028-2033”. Lisäksi haluamme esittää seuraavia näkökohtia otettavaksi huomioon jatkovalmistelussa:

KESKEISET KYSYMYKSET
1) Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen tehostaminen

• Jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä vesiensuojelutehokkuus, on keskeistä priorisointi vesienhoitokohteet ja tarvittavat toimenpiteet niiden merkittävyyden, kustannusten ja vaikuttavuuden mukaan. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon niiden toteutettavuus, jotta suunnitelmat ovat mahdollisimman realistisia sekä tarvittavien resurssien että ajateltujen toteuttajatahojen näkökulmasta.
• Viestinnän rooli ja onnistuminen ovat ratkaisevassa asemassa vesienhoidon tehostamisessa. Yhtenä lupaavana toimenpiteenä esitämme hyvien käytäntöjen ja onnistuneiden esimerkkien ns. mallikohteiden vahvempaa hyödyntämistä viestinnässä maanomistajille, palvelun tuottajille ja muille osallisille. Mallikohteiden avulla voidaan konkreettisella tavalla kuvata esimerkiksi mitä toimenpiteitä kohteessa tehtiin, mitä niillä saavutettiin ja millä kustannuksilla sekä minkälaisia tukimekanismeja voitiin hyödyntää. Konkreettiset esimerkit tukevat päätöksentekoa, jotta hankkeiden käynnistyminen tehostuu. Lisäksi arvioimme, että maanomistajat kokevat hankkeet enemmän omikseen, jos hanketoimijaksi saadaan joku maanomistajaa lähellä oleva taho.
• MTK:n toteaa lausunnossaan, että oikea tieto ja sen jakaminen sekä osaamisen lisääminen edesauttavat vesiensuojelun tehostamisessa.
• Vesienhoidon suunnittelu on koettu viljelijöiden ja muiden maanomistajien keskuudessa ylätason toiminnaksi. Valuma-aluetasoisessa kehittämisessä on järkeä, mutta alueiden kasvaessa suuriksi, maanomistajan kokemus karkaa liian kauas heidän arkisesta toimintaympäristöstään. Huolimatta siitä, että asia koskee kaikkia valuma-alueen maanomistajia. On perusteltua miettiä olisiko tälle jotain tehtävissä.
• MTK toteaa lausunnossaan, että kaavoitus soveltuu huonosti maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun, sillä kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Kaavoituksella voidaan ohjata hyvin pistekuormitusta, kuten esim. pohjavesille riskiä aiheuttavia rakentamista pois luokitelluilta pohjavesialueilta. Maa- ja metsätaloudesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan parhaiten tehostaa vapaaehtoisilla toimilla.
• Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tärkein rahoituslähde on edelleen CAP. Sen kautta toimenpiteitä ohjataan pääsääntöisesti yleisten ehtojen perusteella. Kohdekohtaiset ratkaisut lisäisivät huomattavasti jo nyt massiiviseksi paisunutta byrokratiaa.
• Yhteiskunnan maksamien korvausten lisäksi tarvitaan toimiva järjestelmä, joka saa rahoituksensa markkinoilta. Vesiensuojelutyö tulisi ulottaa aina ruoka- ja vientiohjelmiin saakka. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun kustannukset tulee jakaantua koko arvoketjuun, sillä maa- ja metsätalous tuottavat raaka-aineita kuluttajien päivittäin tarvitsemiin hyödykkeisiin tai suoraan tuotteita. Markkinalähtöisen rahoituspohjan kautta toimenpiteitä olisi mahdollista kohdentaa huomattavasti tarkemmin ja sektorirajat ylittäen.
• Metsätalouden kannustejärjestelmä Metka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia metsätalouden vesiensuojeluun ja suometsien kokonaisvaltaiseen hoitoon. Myös luonnonhoidon tuki ja ympäristötuki voivat sisältää vesiensuojelutoimia ml. pienvesien kunnostustoimet. Oleellista on, että metsänomistajien ja metsätoimijoiden lisäksi myös muut alueen toimijat ja sidosryhmät tunnistavat eri rahoitusmahdollisuudet.
• Metsätaloudessa tarvitaan edelleen myös kunnostusojituksia ja maanmuokkauksen yhteydessä tehtävää vesien johtamista. Nykyiset Metsänhoidon suositukset ohjaavat, että tarpeettoman syviä ojia tulee välttää ja ojasyvyyttä on tutkimustulosten perusteella madallettu. Vesiensuojelun edistämiseksi voidaan luopua taloudellisesti kannattamattomien suometsien ojien kunnostamisesta ja hyödyntää alueita ennallistamisessa. Jos harkinnan perusteella päädytään kunnostamiseen, ojasyvyys pidetään mahdollisimman matalana ja hyödynnetään erilaisia vesiensuojelurakenteita. On muistettava, että metsänomistajat ovat investoineet turvemaiden metsänkasvatukseen ja metsänkasvatukselle tarpeellisia suometsähankkeita tulee pystyä toteuttamaan jatkossakin. Valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta saadaan tukea kohdekohtaiseen suunnitteluun, jotta kokonaisuudesta tulee paremmin hallittu. Vaikka peitteellinen metsäkasvatus on yksi tapa kasvattaa metsää, MTK ja metsänhoitoyhdistykset huomauttavat, että se ei sovi kuitenkaan kaikille kohteille. Käytännön kokemusta ja tutkittua tietoa tarvitaan lisää.
• Tuhkalannoituksen mahdollisuudet turvemaiden metsänhoidossa tulee paremmin tunnistaa, koska sillä voidaan saavuttaa merkittävää metsän kasvun ja hiilensidonnan lisäystä ja samalla hallita turvemaan vesitaloutta ja vähentää kunnostusojituksen tarvetta.

2) Valuma-aluelähtöinen vesien ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa

• Valuma-aluetarkastelussa tulee huomioida kaikki sektorit, myös pistemäiset kuormittajat kuten jätevesi, teollisuus, asutus jne. Ja toimenpiteiden tulee olla maanomistajille vapaaehtoisia ja taloudellisia toteuttaa. Todetaan myös, että nykyisiä olemassa menetelmiä vesiensuojeluun tulee käyttää tehokkaammin. Sekä maataloudessa että metsätaloudessa on olemassa paljon erilaisia vaihtoehtoja ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Olemassa olevalla vesistötiedolla, mittauksilla ja seurantatiedoilla voidaan kohdennusta edelleen parantaa.
• MTK ja Metsänhoitoyhdistykset toteavat, että maa- ja metsätalousyrittäjät ottavat vesistöt huomioon toiminnassaan ja panostavat merkittävästi vapaaehtoiseen vesiensuojeluun. Metsätaloustoimenpiteitä ohjaavat metsänhoitosuositusten lisäksi metsäsertifiointijärjestelmät, joiden myötä määritetään suojakaistat vesistöjen varsille sekä huolehditaan vesiensuojelusta suometsänhoidossa. Metsätoimijat ovat oma-aloitteisesti päivittäneet sertifioinnin kriteereitä, mm. vesistöjen varsille jätettävien suojakaistojen leveyksiä on lisätty ja puustonkäsittelytoimenpiteitä on kevennetty (poimintahakkuisiin siirtyminen ja raivauksen ja maanmuokkauksen keventäminen tai lopettaminen).
• Maataloudessa peltojen hyvän kasvukunnon tavoittelu ja mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, suojakaistat, kosteikot ja muut vesiensuojelurakenteet kuuluvat viljelijöiden vesienhallinnan toimenpidepakettiin. Peltoviljelyn vesitalouden hallinnassa on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota myös tulvariskeihin, sadannan kasvaessa myös kehitettävä veden varastointiin liittyviä rakenteita kuivia kausia varten.
• MTK tukee valuma-aluelähtöisen vesien kuormituksen ja hallinnan kehittämistä. Peltojen hyvä kasvukunto, jonka osia ovat mm. hyvä rakenne ja toimiva vesitalous, on tärkeä osa maatalouden vesiensuojelua. Viljelyvarmuuden ylläpitämiseksi liiallisen veden tulee poistua nopeasti pellolta, mikä edellyttää toimivaa maan rakennetta ja ojitusta. Toisaalta maan pitäisi pidättää mahdollisimman paljon vettä kasvien käyttöön. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää jatkossa myös vesien varastointia kastelutarkoituksiin. Kuivatuksen sijaan tarvitaankin pellon vesitalouden hallintaa.
• Metsäalan toimijoiden osaamisen vahvistaminen ja käytännön työn tukeminen on tärkeää. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja integrointi metsien käsittelyyn yli tilarajojen vaatii erityistä osaamista. Sen parantamisen lisäksi tarvitaan toimivia, käytännön järjestelmiin integroituja työkaluja ja työmenetelmiä.

3) Vesielinympäristöjen kunnostaminen ja pohjavesien puhdistaminen

• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tekoon ja päivittämiseen on tärkeää osallistaa laajasti maanomistajia, paikallinen MTK sekä alueen metsänhoitoyhdistykset. Toimenpiteiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja niiden tulee tukea elinkeinontoimintaa ja ottaa pohjavedet huomioon. Työhön on olemassa toimivat ohjeet ja suositukset sekä maa- että metsätaloudessa.

Kouvolassa 14.6.2024
Jouni Väkevä, Kenttäpäällikkö, MTK Metsänomistajat -linja