Lausunto

Lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta

26.08.2026

Lausunto 26.8.2026
Asia VN25123/2024

Yleiset kommentit suunnitelmaluonnoksesta

MTK-Kaakkois-Suomi pitää tärkeänä luonnon tilan parantamista ja samoin MTK-Kaakkois-Suomi katsoo, että Suomessa ennallistamista voidaan edistää vaikuttavasti maanomistajien, elinkeinojen ja julkisen vallan yhteistyöllä.
Suunnitelmaa tulee täydentää ennen komissiolle toimittamista. Keskeisten luontotyyppien määritelmät, metsäisiä luontotyyppejä koskevat pinta-alat, yksityismaihin kohdistuvien toimien oikeudellinen asema sekä rahoitus jäävät olennaisilta osin avoimiksi. Edellä mainitut puutteet vaikeuttavat lausunnonantajien arvioita suunnitelman todellisista vaikutuksista.

MTK-Kaakkois-Suomi näkee, että vapaaehtoisuuden tulee olla keskeinen lähtökohta kansallisessa toimeenpanossa koko suunnitelmakauden ajan vuoteen 2050 asti. Eduskunnan ja valmistelun ohjausryhmän asettamat kansalliset reunaehdot, kuten vapaaehtoisuus, omaisuudensuoja ja kansallisen liikkumavaran hyödyntäminen pitää näkyä vahvemmin lopullisessa suunnitelmassa. Erityisesti yksityismailla ennallistamistavoitteita tulee edistää vapaaehtoisuuden pohjalta erityisten kannustimien avulla.
Suunnitelmaluonnoksessa esitetään useita lainsäädännöllisiä muutostarpeita. On kuitenkin muistettava, että lainsäädäntöhankkeet tulee arvioida ja valmistella erillisessä prosessissa, jossa arvioidaan asianmukaisesti niiden tarpeellisuus, vaikutukset maanomistajien oikeuksiin, omaisuudensuojaan, elinkeinojen toimintaedellytyksiin sekä julkiseen talouteen.

Kommentit luontotyyppien ja lajien tilan parantamisen tavoitteisiin (artiklan 4 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):

Suunnitelmassa esitettyjen luontotyyppitavoitteiden arviointia vaikeuttaa se, että keskeisten metsäluontotyyppien määrittelyt ja niitä koskevat pinta-alatiedot ovat puutteellisia.
MTK-Kaakkois-Suomi pitää tärkeänä, että luontotyypin määritelmä, luontotyypin hyvä tila, suotuisa viiteala sekä ennallistamistarve erotetaan toisistaan. Jos luontotyypiksi tunnistamisen kriteerit asetetaan samalle tasolle kuin hyvän tilan kriteerit, vaarana on määritelmän ja tilaluokituksen sekoittuminen sekä pinta-alojen ja ennallistamistarpeen vääristyminen.
Ennallistamissuunnitelman tavoitteiden tulee perustua riittävään tietopohjaan ja luotettavaan arvioon luontotyyppien nykytilasta. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet voivat osoittautua haastaviksi erityisesti niiden luontotyyppien osalta, joiden esiintymistä ja nykytilaa ei tunneta riittävällä tarkkuudella.
MTK-Kaakkois-Suomi kannattaa ajatusta lajien elinympäristön tilan parantamisen toteuttamisesta ensivaiheessa tietopohjaa vahvistamalla ja kohdentamalla toimenpiteitä sellaisiin kohteisiin, joissa lisätoimien tarve on jo tunnistettu. Sellaisten lajien, kuten saimaannorpan, osalta suojelutoimenpiteillä voi olla vaikutusta alueiden käyttöön tai elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, tulee varmistaa, että mahdolliset rajoitukset perustuvat selkeään lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin sekä että niistä aiheutuvat haitat ja mahdolliset ansionmenetykset korvataan asianmukaisesti.

Kommentit meriekosysteemien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 5 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luvut 2-3):

MTK-Kaakkois-Suomi korostaa valuma-aluelähtöisen yhteistyön, vapaaehtoisten toimien ja kannustavien ohjauskeinojen merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä koskevat tavoitteet sekä niitä toteuttavat toimenpiteet määritellään ensisijaisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelujärjestelmissä. Ennallistamissuunnitelman ei pidä olla näiden kanssa päällekkäinen ohjausjärjestelmä.

Kaupunkiekosysteemialueiden rajauksiin liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):
-

Kommentit jokien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 9 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):

Käyttötarkoituksensa menettäneiden vaellusesteiden poistamista MTK-Kaakkois-Suomi pitää lähtökohtaisesti kannatettavana. Toimenpiteet tulee toteuttaa yhteistyössä maanomistajien, vesialueiden omistajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Huomioitavaa kuitenkin on, että poistettavaksi suunnitelluilla esteillä voi olla erilaisia omistus-, käyttö- ja erityisoikeuksia. Tällaisilla esteillä voi myös olla hyvin laajat muut alueelliset vaikutukset mm. vedenkorkeuteen, virtaamiin tai ympäröivien alueiden käyttömahdollisuuksiin.

Kommentit pölyttäjäkantojen ennallistamistavoitteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):

MTK-Kaakkois-Suomessa pidetään hyvänä, että suunnitelmassa tunnistetaan Suomen poikkeava tilanne suhteessa moniin muihin EU-maihin. Suunnitelman toteutuksessa tulee hyödyntää kansallista pölyttäjästrategiaa.

Maatalousindikaattoreiden valintaan ja turvemaan määritelmään liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):

Aktiivisessa ruuantuotannossa olevien turvepeltojen osalta vapaaehtoisuus pitää säilyä koko suunnitelmakauden ajan.
Ojitetun turvemaan osalta valitun 40 senttimetrin turverajauksen perusteet tulee kuvata nykyistä tarkemmin.
MTK-Kaakkois-Suomi pitää Suomen ratkaisua jättää indikaattori ”orgaanisen hiilen määrä kivennäismaassa olevassa viljelysmaassa” tarkastelun ulkopuolelle hyvin perusteltuna.
Viljelijän oikeusturva tulee turvata riippumatta valitusta turvemaan määritelmästä. Turvemaan luokittelun tulee perustua luotettavaan tietoon, ja viljelijällä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa kyseenalaistaa luokittelu sekä saattaa se vastaamaan pellon todellisia ominaisuuksia.
Maatalouskäytössä oleva ojitettu turvemaan määritelmänä pitäisi olla vähintään 60 senttimetrin paksuinen turvemaa, jota esiintyy vähintään 90 prosentilla peruslohkon pinta-alasta.

Metsäindikaattoreiden valintaan liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3):

MTK-Kaakkois-Suomi kannattaa orgaanisen hiilen määrää kuvaavan indikaattorin pois jättämistä.

Kommentit heikentämättömyysvelvoitteen kansallisen toimeenpanon ja joustavaan soveltamiseen. Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto luku 6. Heikentämättömyysvelvoitteen kansallista toimeenpanoa valmistellaan erillisessä lakihankkeessa (https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM022:00/2025), josta järjestetään oma erillinen lausuntokierros valmistelun edetessä.:

Heikentämättömyysvelvoite on yksi ennallistamisasetuksen merkittävimmistä velvoitteista.
MTK-Kaakkois-Suomi pitää avoimena kysymyksenä sitä, miten valtion tuella toteutettuihin ennallistamistoimiin liittyvien velvoitteiden pysyvyys toteutetaan omistajanvaihdostilanteissa. Suunnitelmassa esitetään rekisterimerkintää, mutta sen toteuttamistapaa, rekisteriä ja oikeudellisia vaikutuksia ei ole määritelty. Asia tulee ratkaista ennen toimeenpanoa.

Kommentit erityisesti luontotyyppi ja lajitavoitteita (artikla 4) sekä jokien vapauttamista (artikla 9) tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

Toimenpiteet 1 ja 2: MTK-Kaakkois-Suomi kannattaa HELMI- ja METSO-ohjelmien hyödyntämistä ennallistamissuunnitelman keskeisinä täytäntöönpanokeinoina. Vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjelmien onnistuminen edellyttää kuitenkin riittävien ja pitkäjänteisten resurssien turvaamista. Maanomistajille maksettavien korvausten lisäksi resursseja tulee varata kohteiden kartoitukseen, maanomistajien neuvontaan sekä suojelusopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi on huomioitava, että valtioneuvoston 20.3.2025 tekemän periaatepäätöksen mukainen vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu on tarkoitus toteuttaa yksityismailla METSO-ohjelman kautta. Myös tämän tavoitteen toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös siihen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja kohteita esiintyy laajasti myös luontodirektiivin mukaisten luontotyyppien ulkopuolella, kuten myös toimenpiteen 5 yhteydessä luonnoksessa todetaan. Tämän vuoksi METSO-ohjelman kriteerien tulee jatkossakin säilyä riittävän joustavina.

Toimenpide 3: MTK-Kaakkois-Suomi pitää perusteltuna, että soiden ennallistamista tarkastellaan pitkäjänteisesti ja että ennallistamistoimien rahoitusta sekä valuma-aluetasoista koordinointia kehitetään. Kuitenkin mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeellisuus, sisältö ja vaikutukset tulee arvioida erillisissä lainvalmisteluprosesseissa, eikä niitä tule ennakoida osana ennallistamissuunnitelmaa.

Toimenpide 8: Metsänkäsittelymenetelmien kehittäminen on hyvä keino sovittaa yhteen luontotyyppien tilan parantaminen sekä metsätalouden harjoittaminen. Käytettävissä olevien käsittelymenetelmien valikoiman tulee kuitenkin olla riittävän laaja, sillä mikään yksittäinen metsänkäsittelymenetelmä ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Muistettava myös se, että ennallistamisasetuksen lähtökohtana on ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittaminen, eli luonnon tilan parantamista ja metsien tuottavaa käyttöä ei tule nähdä olevan toisiaan poissulkevia tavoitteita.

Kommentit erityisesti meri- ja vesiekosysteemien (artikla 5) ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

Toimenpiteet 11–13: Ennallistamissuunnittelussa ja sen täytäntöönpanossa tulee hyödyntää vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmissa jo tunnistettuja tavoitteita, toimenpiteitä ja toimintamalleja. Ennallistamissuunnitelman tulee tukeutua näihin prosesseihin eikä luoda niiden rinnalle uusia päällekkäisiä suunnittelu- tai ohjausjärjestelmiä.

Kommentit kaupunkiekosysteemialueiden kaupunkivihreää ja latvuspeittoa lisääviin toimenpiteisiin (artikla 8) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

-

Kommentit erityisesti pölyttäjäkantojen ja maatalousekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artiklat 10 ja 11) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

MTK-Kaakkois-Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että maatalousympäristöjen monimuotoisuutta ja pölyttäjäkantoja pyritään vahvistamaan ensisijaisesti kannustavin keinoin hyödyntämällä olemassa olevia ohjelmia ja kansallista pölyttäjästrategiaa. Toimenpiteet tulee kohdentaa alueille, joilla saavutetaan merkittäviä luontohyötyjä mahdollisimman vähäisin vaikutuksin ruoantuotantoon.

MTK-Kaakkois-Suomi pitää laidunnuksen lisäämistä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta lähtökohtaisesti myönteisenä. Pitkän aikavälin laidunnustavoitteiden realistisuus tulee kuitenkin arvioida suhteessa maatalouden rakennemuutokseen.

MTK-Kaakkois-Suomi pitää ongelmallisena, että kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä koskevat tavoitteet on esitetty hyvin yleisellä tasolla ilman vaikutusarvioita.

MTK-Kaakkois-Suomi pitää pölyttäjiä tukevien niittokäytäntöjen kehittämistä kannatettavana. Liikenneturvallisuus ja haitallisten vieraslajien, kuten lupiinin, torjunta tulee kuitenkin huomioida ensisijaisina reunaehtoina. Ennen mahdollisia lainsäädäntömuutoksia tulee selvittää, voidaanko tavoitteita edistää ohjeistuksella, neuvonnalla ja toimintatapojen kehittämisellä.

Kommentit erityisesti metsäekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artikla 12) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

Toimenpide 27: MTK-Kaakkois-Suomi pitää hyvänä, että metsäindikaattoreiden tilan parantamista tarkastellaan osana metsän- ja luonnonhoidon jatkuvaa kehittämistä. Metsänkäsittelymenetelmien ja luonnonhoidon keinovalikoiman tulee säilyä riittävän laajana, jotta erilaiset kohteet ja metsänomistajien tavoitteet voidaan huomioida. Muistutetaan, että alueellisten metsäohjelmien tarkoituksena on toimia strategisina ja yhteensovittavina välineinä eikä niiden perusteella tule asettaa metsien käyttöä koskevia velvoitteita tai rajoituksia.

Toimenpide 30: Hyödynnettävän luontotiedon tulee olla ajantasaista, luotettavaa ja riittävän tarkkaa. Luontotiedon hallinnassa tulee kunnioittaa maanomistajien oikeuksia, yksityisyydensuojaa sekä tietosuojaa koskevia periaatteita.

Toimenpide 34: Metsälaki uudistettiin vuonna 2014 lisäämään metsänomistajien valinnanvapautta ja monipuolistamaan metsänkäsittelymenetelmiä, emme pidä tarkoituksenmukaisena paluuta yksityiskohtaisiin ja jäykkiin sääntelyratkaisuihin. Metsänkäsittelyn ohjauksen tulee jatkossakin perustua metsänomistajien valinnanvapauteen sekä kohdekohtaisesti tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Kommentit tietopuutteiden ja seurantavelvoitteiden täyttämiseksi ehdotettuihin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4):

Toimenpiteet 41 ja 42: MTK-Kaakkois-Suomi pitää tietopuutteiden täydentämistä ja luontotiedon laadun parantamista välttämättömänä ennallistamisasetuksen toimeenpanon sekä luotettavan vaikutusarvioinnin kannalta. Tietopuutteiden täydentämisen yhteydessä tulee kuitenkin kuvata nykyistä selkeämmin, mihin kerättävä tieto tallennetaan, miten sitä hallinnoidaan ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään. Luontotiedon tulee myös olla laadukasta, ajantasaista ja riittävän tarkkaa.

Kommentit suunnitelman kustannuksiin ja rahoituspohjaa koskeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 5):

Suunnitelmassa arvioidaan ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi noin 1,2 miljardia euroa vuodessa ja nykyiseen rahoitustasoon nähden rahoitusvajeeksi noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Suunnitelmaan ei pitäisi sisällyttää sellaisia tavoitteita tai toimenpiteitä, joille ei ole osoitettavissa uskottavaa ja pitkäjänteistä rahoituslähdettä. Suunnitelman tulee olla toteuttamiskelpoinen eikä sen toimeenpanoa voida jättää myöhempien rahoitusratkaisujen, tulevien ohjelmakausien tai vielä kehitysvaiheessa olevien markkinamekanismien varaan. Rahoitusvajetta ei tule siirtää maanomistajien kannettavaksi eikä kattaa vähentämällä maa- ja metsätalouden nykyisiä määrärahoja. Uskottava ja pitkäjänteinen rahoituskehys on myös keskeinen edellytys vapaaehtoisuuteen perustuvan toimeenpanon onnistumiselle.

Toimenpide 47: MTK-Kaakkois-Suomi pitää myönteisenä, että luonnonarvomarkkinoiden, ekologisen kompensaation ja muiden markkinaehtoisten ratkaisujen mahdollisuuksia selvitetään. Luonnonarvomarkkinoiden, ekologisen kompensaation tai muun yksityisen rahoituksen varaan ei tule rakentaa ennallistamissuunnitelman keskeisten tavoitteiden toteuttamista, koska markkinoiden kehittyminen on vielä epävarmaa. Luonnonarvomarkkinoiden sekä ekologisen kompensaation kehittämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, selkeisiin pelisääntöihin sekä maanomistajien oikeuksien kunnioittamiseen. Luonnonarvomarkkinoiden toimivuuden kehittämiseksi tulee kehittää myös luonnonsuojelulainsäädäntöä.

Toimenpide 48: EU:n osallistuminen ennallistamisen rahoitukseen on perusteltua. Kansallisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tule rakentaa sellaisen EU-rahoituksen varaan, jonka toteutumisesta ole varmuutta. Muistettava myös, että CAP-rahoituksen ensisijainen tehtävä ei ole ennallistamisasetuksen toimeenpano vaan aktiivisen ruoantuotannon toimintaedellytysten turvaaminen.

Toimenpide 50: Uusien rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittäminen sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittamisen selvittäminen kannatettavaa. Mahdolliset uudet maksut, haittamaksut tai muut taloudelliset ohjauskeinot tulee kuitenkin arvioida erikseen normaalissa lainsäädäntövalmistelussa.

Saatesanat lausunnon julkaisuun

MTK-Kaakkois-Suomi pitää tärkeänä luonnon tilan parantamista. Lisäksi MTK-Kaakkois-Suomi Pitää tärkeänä, että ennallistamissuunnitelman lopullisessa versiossa on huomioitu maanomistajan oikeudet ja tehtävät toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Osa ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa esitetyistä tavoitteista on varsin laajoja ja vaikutukset ulottuu laajoille alueille, joten näiden toimeenpanossa on myös laajat vaikutukset. Yksittäinen toimenpide, esimerkiksi joen virtauksen muuttaminen vaellusesteen poistolla voi vaikuttaa kymmeniin tai jopa satoihin maanomistajiin. Tällaisissa tapauksissa laaja vaikutusarviointi on myös välttämätöntä.

Toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten ja tulonmenetysten korvausjärjestelmä pitää luoda ennen suunnitelman käytäntöönpanoa ja korvauksiin on varattava riittävä määräraha valtion budjettiin.

MTK-Kaakkois-Suomi
Matti Seitsonen
Kenttäpäällikkö