Kiinteän omaisuuden myynnistä ja erityisten oikeuksien lunastuksesta eli ns. lunastuslaista on tänä syksynä annettu hallituksen esitys eduskunnalle. Kyseinen esitys sisältää vielä paljon petrattavaa. Yli 40-vuotta vanha laki ei enää vastaa vuosikymmenten saatossa yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Perustuslain mukainen omaisuuden suoja on jäänyt usein heikompaan asemaan, kun sitä on samaan aikaan kavennettu useissa eri laeissa. Esimerkiksi maankäytön rajoituksia on jatkuvasti kiristetty ja ympäristöoikeuden tulkinnassa omaisuuden suoja on monesti jäänyt huomioimatta.  

Haluamme nostaa esiin maanomistajien aseman parantamisen. Erityisen tärkeää se on silloin, kun lunastusta käytetään ansaintatarkoituksessa esimerkiksi kuntien, kaupunkien tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden taholta. Tuulivoimapuistot ovat puhuttaneet julkisuudessa. Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet linjat, joilla sähkö siirretään puistoista käyttäjille. Lunastustoimituksissa suuria menettäjiä ovat maanomistajat, joiden maita jää uusien voimalinjojen alle. Vaikka haitta on maanomistajain näkövinkkelistä pysyvä, saavat he linjojen alla jääneistä maista käytännössä merkityksettömän kertakorvauksen.

Lakia tulee muuttaa siten, että maanomistajalle maksetaan korvauksia vuokrana vuosittain tai jollain muulla määrävälillä. Esitetty lunastuskorvauksen korotus (15 %) on mielestämme riittämätön. Huomionarvoista on, että lunastuskorvauksesta on maksettava vero ja uuden omaisuuden hankkimisesta varainsiirtovero, lainhuutokulut ja muut hankintakulut, jotka ovat laskettavissa kymmenissä prosenteissa.

Keskeisinä tavoitteina lakia uudistettaessa on oltava tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Yksityisen maanomistuksen hyödyntäminen ansaintatarkoituksessa ilman asianmukaista korvausta maanomistajalle on saatava loppumaan. Oleellista on, että korvaustasot tullaan saattamaan tasolle, joka vastaa lunastettavasta omaisuudesta aiheutuvaa todellista taloudellista menetystä. Muussa tapauksessa lunastuslaki ei ole oikeudenmukainen.