Maanantai

Ensimmäisenä vierailukohteena oli Tyynelän Tila Joutsenossa. Tilan toimintaa esitteli isäntä Juuso Joona. Tilalla tehtiin laaja kierros tilan pelloilla ja metsissä sekä tutustuttiin tilan omista puista rakennettavaan varastorakennukseen. Peltokierroksella perehdyttiin erilaisten lohkojen maaperään lapion avulla. Tyynelän luomutilan päätuote on tieto, ja tila tekeekin paljon tutkimusyhteistyötä eri tahojen kanssa. Tilalla panostetaan monimuotoisuuteen sekä maan mururakenteen parantamiseen. Metsänhoidossa pyritään valitsemaan jokaiselle kasvupaikalle parhaiten sopiva menetelmä.

Seuraavaksi kurvattiin Joutsenon satamaan lounaalle, jossa tarjoiltiin paikallista ruokaa, mm. Suonion tilan perunoita, Paajasen laidunlihan lihoja sekä Saimaasta pyydettyä kalaa.

Toinen vierailukohde oli Ahvosen tila Etulinjassa, aivan Suomen ja Venäjän rajan pinnassa. Tilan pellot sijaitsevat rajavyöhykkeellä ja rajoittuvat raja-aitaan. Matti Ahvonen kertoi elämästä ja viljelystä rajan läheisyydessä ja miten tilanne on muuttunut Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan alkamisen jälkeen arki rajan pinnassa on kiinnostanut paljon myös ulkomaisia toimittajia, joita on vieraillut rajan läheisyydessä runsaasti. Myös raja-aidan rakentaminen on lisännyt liikennettä alueella.

Rajalta siirryttiin Konnunsuon peltoaukeiden kautta Kuorttisen luomukanalalle, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlia. Ensin tutustuttiin pakkaamoon, jossa tilan munanpakkauskone ”Ulpu the pubiruusu” parhaillaan hurisi. Munat pakataan kennoihin koneen ja ihmistyövoiman yhteispanoksella. Koneen tehtävänä on lajitella munat koon mukaan ja työntekijät varmistavat, ettei joukkoon päädy yhtään huonoa tuotetta ja viimeistelevät pakkaukset. Vierailun aikana kuultiin mikä on tilanne tilalla viimekesäisen salmonellaepisodin jälkeen ja millaiset ovat tilan tulevaisuuden suunnitelmat.

Illalla keskusliiton johtokunta ja MTK-Kaakkois-Suomen johtokunta risteilivät Saimaalla.

Tiistai

Tiistaina bussin nokka suunnattiin ensimmäiseksi kohti LUT-yliopistoa. Siellä kuultiin yleisesittely LUTin toiminnasta johtaja Lauri Haikolta. LUTilla on myös maatalouteen liittyviä projekteja, esimerkiksi HukKABio-hankkeessa selvitetään voisiko maitotilojen hukkamaidosta tehdä kaseiinipohjaisia biokomposiitteja. Elintarviketuotantoon kelpaamattoman maidon kaseiiniproteiini voisi tulevaisuudessa olla tuloa tuova raaka-aine maitotiloille.
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoi energiajärjestelmiin liittyvästä tutkimuksesta. Hänen mukaansa ilmastopäästöjen hillitsemiseksi olisi tärkeintä päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja alkaa valmistaa ilmakehän hiilidioksidista synteettisiä polttoaineita. Kaakkois-Suomessa on suuri potentiaali päästövähennyksiin metsäteollisuuden prosesseissa vapautuvan hiilidioksidin talteenoton kautta. Huomattavia päästövähennyksiä olisi saatavilla myös teräs- ja kemianteollisuudessa. Laaksonen esitteli myös ideaa koko Itä-Suomen kattavasta tuulipuistoketjusta, jota voitaisiin hyödyntää myös maanpuolustuksessa.

Seuraavaksi käännettiin bussi kohti Taipalsaarta ja Innalanmäen Tilaa. Tilan toimintaa esittelivät yrittäjät Nina ja Simo Vitikainen. Tilalla kasvatetaan ylämaankarjaa ja myydään lihaa kuluttajille sekä lähialueen ravintoloihin. Tila vaihtoi sukupolvenvaihdoksen myötä lypsykarjan emolehmiin, jotka sopivat paremmin hoitamaan tilan mailla sijaitsevia rantalaitumia ja perinnebiotooppeja. Lihanmyynnin lisäksi tilalla harjoitetaan koneurakointia ja tilan eläimet syövät vain omilla pelloilla tuotettua rehua. Jauhelihapula on näkynyt tilamyymälän puolella mutta tilalla on havaittu jo aiemmin asiakkaiden kasvava kiinnostus lähellä tuotettua lihaa kohtaan.

Päivän lounas syötiin Taipalsaaren Wanhalla kunnantuvalla, jossa keittiömestari Ulla Liukkonen tarjoili paikallisia makuja.

Retken seuraava kohde oli Jussilansalmen lossi, joka on toinen Taipalsaaren alueella sijaitsevista losseista. Lossin toiminnasta kertoi tiekunnan puheenjohtaja Pekka Riikonen. Tänä vuonna 20 vuotta täyttänyt lossiyhteys on yksityistiekunnan ylläpitämä ja Riikosen mukaan Suomen käytetyin yksityislossi. Tiekunta pyrkii saamaan lossiyhteyden valtion ylläpitämäksi.

Viimeinen vierailukohde oli metsäkohde Taipalsaaren Sarviniemessä. Kohdetta esitteli MHY Etelä-Karjalan myynti- ja kehityspäällikkö Janne Kansonen. Sattumalta paikalle oli osunut myös Luonnonvarakeskuksen tutkija, jolta saatiin pikainen esitelmä alueen uhanalaisesta lajistosta. Alueella on tavattu mm. äärimmäisen uhanalainen muurahaissinisiipi, jota esiintyy Suomessa enää Taipalsaarella ja Liperissä. Perhosen toukka syö ensin alueella kasvavaa kangasajuruohoa, huijaa kiekkosarviviholaisen kantamaan itsensä muurahaispesään ja alkaa pesässä syömään muurahaisten munia, toukkia ja koteloita.
Harvinaisen perhosen lisäksi vierailukohteen metsänhoidossa on otettava huomioon muitakin eliölajeja ja kivikautisia asuinpaikkoja. Metsäkohteen omistaa yksityinen metsänomistajan, jolle oli ilmoitettu vierailusta. Metsänomistaja saapuikin paikalle tervehtimään vierailijoita ja osa pääsi jopa yhteiskuvaan hänen kanssaan.

Kesäretki päätettiin Lappeenrannan linnoitukseen Kahvila Majurskaan. Jotta vieraille ei tulisi kotimatkalla nälkä, matkaeväiksi annettiin kymenlaaksolaista lakua ja viipurinrinkeleitä.