Torstai 30.10.

Syysparlamentin ensimmäinen päivä aloitettiin retkillä. Vaihtoehtoina olivat Rauman satama, Kivikylän kotipalvaamo sekä Wanha Rauma ja laivanvarustaja Marelan kotimuseo. Vierailu Rauman satamassa oli torstaiaamuun asti epävarmaa, sillä keskiviikkona sataman alueelta löytyi sodanaikainen pommi, jonka takia satama jouduttiin osittain evakuoimaan.

Satamaa ja sen toimintaa esitteli toimitusjohtaja Janne Virta. Rauman satama on Rauman kaupungin omistama satama, jonka satamaliikenne on noin 4,5 milj. tonnia tavaraa vuodessa. Se on Suomen kolmanneksi suurin yleis-/kaupallinen satama ja kolmanneksi suurin konttisatama. Satamassa käy vuosittain 800–900 alusta.

Illalla jatkettiin hotellilla ruokaillen ja ari-pileiden parissa. Iltaa juhlistivat mm. portsari, pultsari, ovistoppari, koppari, grillimestari, tiskari, keisari(t), kippari(t), muurari, maalari, hitsari, lintubongari, demari, (ässä)pari, puukkojunkkari, ratamestari, liftari ja moni muu. Satamanut testasivat osallistujia Satakuntaan ja MTK:hon liittyvällä tietovisalla. Illalla oli myös mahdollisuus äänestää ja vaikuttaa mitä Maataloustieteen päivien esityksiä striimataan kaikkien katsottavaksi.

Perjantai 31.10.

Virallisen ohjelmaosuuden avasi perjantaina Satamanujen puheenjohtaja Antti Raininko. Avauspuheen jälkeen vuorossa oli MTK-Satakunnan puheenjohtaja Otso Heikola. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä siirtyi kuuntelemaan sovittelija Mikko Hautakangasta ja toinen pääsi seuraamaan argumentaatiotaitoihin liittyviä esityksiä.

Mikko Hautakankaan aihe oli Parempaa huolta maaseudusta - eli miten pysyä järjissään nykyisessä mediaympäristössä. Keskusteluissa on tärkeää rakentaa luottamusta ja saada kokemus kuulluksi tulemisesta. Faktoilla on harvoin merkitystä, jos keskustelijat eivät ole tunteen ja vuorovaikutuksen osalta samalla tasolla. Jos tilanne on tulehtunut konfliktiksi asti, pitää ennen sen ratkaisua oikeasti tunnistaa mistä puhutaan.
Julkinen keskustelu ja keskustelut mediassa sekoittuvat helposti. Medianlukutaito on tärkeä taito, jotta oikeasti ymmärretään kuka puhuu ja missä. Sosiaalinen media on tuonut mahdollisuuden demokraattisempaan ja tasapuolisempaan viestintään mutta sen myötä on myös yhä vaikeampi tunnistaa olennaiset keskustelijat ja luotettavat tiedonlähteet. Aiheesta keskusteltiin ja pohdittiin mm. miten ja missä itse viestii, millainen on hyvä keskustelija, millaisia ovat hyvät ja huonot esimerkit keskusteluista sekä mitä itse tarvitsisi oman viestinnän kehittämiseen. Vastaväittäjien asenteisiin ei ehkä voi vaikuttaa mutta voit vaikuttaa siihen miltä omat asenteesi ja toimintasi näyttävät muiden silmissä!

Lounaan jälkeen vaihdettiin argumentaatioharjoituksiin. Aleksis Kyrö, Mikko Kriikku ja Johanna Andersson esiintyivät viljelijän, metsänomistajan ja asiantuntijan erilaisissa rooleissa. Osallistujien tehtävänä oli seurata esitykset ja kirjata omiin muistiinpanoihin miltä esitys tuntui, mikä siinä oli hyvää ja mikä huonoa ja voisiko siitä ottaa itselleen vinkiksi jotakin. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta -argumentaatioharjoituksen tarkoituksena oli tunnistaa ja ymmärtää erilaisia argumentaation ja keskustelun piirteitä, joita arjessa voi kohdata, erityisesti edunvalvonnan ja haastavien keskustelujen yhteydessä. Esitykset ja niiden analysointi auttoivat huomaamaan, miten kärjistykset, syyttely, tiedeteilaus, vähättely, latteudet ja tunkkaiset ajatukset voivat vaikuttaa keskustelun kulkuun.

Viisi pointtia hyvästä argumentaatiosta

1. Selkeys ja johdonmukaisuus - Hyvä argumentti etenee loogisesti ja perustuu selkeisiin väitteisiin
2. Faktojen ja kokemusten yhdistäminen - Vahva argumentti perustuu sekä omiin kokemuksiin että luotettaviin tietoihin
3. Vastapuolen huomioiminen ja dialogin rakentaminen - Hyvä argumentointi ei vain puolusta omaa kantaa, vaan pyrkii ymmärtämään myös toisen näkökulmaa.
4. Asiallisuus ja kunnioitus - Argumentoinnissa vältetään henkilökohtaisuuksia, syyttelyä ja provosointia
5. Ratkaisukeskeisyys ja tulevaisuuteen katsominen - Hyvä argumentti ei jää kiinni menneisyyden riitoihin, vaan etsii ratkaisuja ja katsoo eteenpäin

Argumentaation laatu ei riipu vain siitä, mitä sanotaan, vaan myös siitä, miten ja missä yhteydessä asiat esitetään. Hyvä argumentointi vaatii sekä sisältöä että tilannetajua.

Edunvalvonta vaatii rohkeutta, mutta myös empatiaa ja kykyä rakentaa siltoja. Jokainen teistä voi olla se, joka tukee kaveria ja vie keskustelua kohti yhteistä hyvää. Kun seuraavan kerran kohtaat “vähän nilkimmän” keskustelun, muista: kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.

Iltapäiväkahvien yhteydessä oli mahdollisuus tutustua satakuntalaisiin yrityksiin.
Sucros vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä raaka-aineeksi Suomen ainoalle juurikastehtaalle Säkylään. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä yli 730 sopimusviljelijän kanssa. Sucros on tehnyt suomalaisille sokeria yli 100 vuoden ajan.
Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on kolme tuotantolaitosta.  Apetit on Suomen suurin avomaankasvisten viljelyttäjä, jonka noin 170 sopimusviljelijää viljelee vuosittain miljoonia kiloja kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle.  Sopimusviljeltäviä kasveja ovat herne, lanttu, palsternakka, peruna, pinaatti, porkkana, punajuuri, purjo, selleri ja sipuli.
Finnamyl jalostaa kotimaisesta perunasta tärkkelystä ja tärkkelysperunatuotteita elintarvike- ja teollisuuskäyttöön. Yhtiö ottaa kaiken irti perunasta: yhtiön valmistamaa perunatärkkelystä käytetään ruoanlaitossa, perunaproteiini hyödynnetään elintarvikkeena ja rehuna, tärkkelysprosessin sivutuotteena syntyvä kuitujae käytetään rehuna ja sivutuotteena syntyy vielä nestemäistä luomuhyväksyttyä lannoitetta. 

Illalla vaihdettiin ylle vähän siistimmät vaatteet ja suunnattiin juhlaillalliselle. Illallispuheen piti työministeri Matias Marttinen. Illallisen aikana palkittiin ansioituneita maaseutunuoria ja iltaa jatkettiin The Stonewalls-bändin säestyksellä.

Lauantai 1.11.

Lauantaina saatiin vinkkejä turvallisen tapahtuman järjestämiseen ja rahoittajan kohtaamiseen. Aamu alkoi rikoskomisario Leo Tusan infolla tapahtumien järjestämisestä. Esityksessä käsiteltiin mm. tapahtuman määrittelyä ja tapahtumaturvallisuutta, olosuhderajoituksia ja säätilan seurantaa, pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaa, osallistujien ja järjestäjän vastuita sekä liikenteenohjausta. Tusa kannusti jatkamaan joulutulien perinnettä mutta paikan valinnassa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi tuulisella säällä voi olla hyvä vaikkapa vaihtaa tulien paikka toiselle puolelle tietä. Jos joulutulien järjestäminen mietityttää, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä paikalliseen pelastuslaitokseen ja kysyä asiasta.

OP Pohjolan Tomi Harju kertoi miten rahoittaja kannattaa kohdata. Pankeilta kysytään useasti millainen ruoantuotanto saa tulevaisuudessa rahoitusta, miten maatalouden rahoitus on muuttumassa, haluavatko pankit rahoittaa maataloutta ja miten vastuullisuusteema vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen.
Rahoituksessa keskeisiä mittareita ovat kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Tilojen velkatasoissa ja maksuvalmiudessa on voimakasta vaihtelua –  kuilu hyvin tai huonosti menestyvien välillä kasvaa. Valitettavasti osalta tiloja tulevaisuuden toimintaedellytykset katoavat mutta samaan aikaan toisille tarjoutuu mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun.
Rahoittaja kannattaa pitää lähellä, vaikka ei olisi rahoitustarpeita. Näin on mahdollista pysyä paremmin tietoisena rahoitusalan muutoksista ja ennakoida niitä.
Kun rahoitustarpeita ilmenee, kannattaa ensiksi tehdä tilasta ja tämän hetken tilanteesta kattava esitys jossa myös resurssit on huomioitu. Selvitä tilan tulot ja menot valmiiksi ennen rahoittajan tapaamista ja laadi tulevaisuuden kehityssuunnitelma. Myös heikot kohdat on tunnettava ja realistisesti arvioitava. Tilan rahoituksen historian tuntemisesta ei ole haittaa, vaan silloin tiedetään mistä aiemmat muutokset johtuvat. Myös vakuutusturva niin henkilöiden, kaluston kuin toiminnan keskeyttämisen osalta tulee olla kunnossa työterveyshuoltoa unohtamatta. Yrittäjäominaisuuksista kertovat velanhoitokyky, tilan tunnuslukujen tunteminen ja ymmärtäminen sekä oma aktiivinen yhteydenpito rahoittajaan.

Syysparlamentin päätteeksi kiitettiin Satamanuja järjestelyistä ja Savomanut toivottivat maaseutunuoret tervetulleeksi syysparlamenttiin Etelä-Savoon vuonna 2026!