Tiedote

Tiedote medialle; Suomalainen ruoantuotanto kestää vertailun - myös vesijalanjäljessä

11.09.2019

Tuotteiden vesijalanjälkivertailussa esitettiin globaalit keskiarvot. Mukana oli myös elintarvikkeita, niin kasvisperäisiä kuin kotieläintuotteita.

Suomalainen ruoan tuotantotapa poikkeaa monessa suhteessa globaalista eikä suomalaisia tuotteita pidä sekoittaa globaaleihin. Näin on myös veden käytön suhteen. Kotimaisen kasvihuonetuotannon vesijalanjälki on pieni kansainvälisessäkin mittakaavassa. Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksen mukaan suomalaiset kasvikset ovat kaikkein kilpailukykyisimpiä vesijalanjäljen suhteen. Tomaattikilon vesijalanjälki on Espanjassa 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa (Silvenius ym 2019).

Suomalainen kotieläintuotanto poikkeaa myös globaalista. Naudanlihan tuotanto Suomessa on jotain aivan muuta kuin globaali naudanlihantuotanto, myös vedenkäytön näkökulmasta. Suomalainen rehuntuotanto ei perustu kasteluun. Maidontuotantoon tarvittavan veden kulutusta on vertailtu Lukessa, ja sen mukaan suomalainen maito on tässä suhteessa ympäristöystävällinen tuote. Tutkija Kirsi Usva esitteli vesijalanjäljen laskennan kehitystä Luken elinkaariarviointia käsittelevässä seminaarissa Helsingissä lokakuussa 2017. Hänen mukaansa yhden maitolitran tuottaminen kuluttaa vettä Suomessa viisi litraa, Irlannissa reilut 6 litraa, Hollannissa yli 66 litraa ja Kiinassa 69 litraa ennen kuljetusta meijeriin.

Kuluttaja päättää. Vedenkulutuksenkin näkökulmasta kotimaisella ruoantuotannolla on valttikortit käsissään. Olipa mieltymyksemme ruuan suhteen sitten kasvis- tai kotieläintuotteet, syökäämme joka tapauksessa kotimaista.

Tuula Dahlman

Toiminnanjohtaja

MTK-Kaakkois-Suomi